Näin on näreet

ILPOLA 3.12.2025

Jännittävää, kotikeskustelujen Hermogenes putosi kärryiltä, kun esittelin uusimman oivallukseni. Sain kimmokkeen pohdintaan BoD neuvonnasta, kun keskustelimme E-kirjan mahdollisuuksista. Ei kuulemma ole aina mahdollista, jos teksti sisältää paljon kuvia tai erikoisia kuvioita. Kesästä 2025 EU-direktiivit kieltävät , siis sensuroivat kaiken mikä menee aisti- tai mielirajoitteisilta yli käsityskyvyn.
Mitä tuo saavutettavuussääntö vielä tekeekään! Jo nyt heikoimpien ehdoilla toimiva peruskouluopetus on täysin romuttanut Pisa-tulokset. Ja eikö olekin pirullinen keino estää monimutkaisempia kuvioita tulemasta julkisuuteen. Jos joku ei ymmärrä tai käsitä jotain, hän voi tehdä niin halutessaan ja hänen jopa täytyy tehdä saavutettavuuskantelu. Mitä kielenkäyttöä, sanon minä. Siistikää suunne lainsäätäjät, tuollainen puhe on pahempaa kuin suora kiroaminen tai vihapuhe. Julkaisuvapaus on siis jo romutettu, vielä ei ole sananvapautta täysin rajoitettu. Joten, kun vuosia ajatuskuvioihin perehtynyt elämänkumppani ei ymmärrä, mistä oikein puhun, teksti ei ilmeisestikään kuviona ole hänen saavutettavissaan, ei sähköisenä, puhuttuna eikä paperilla. Turhaan piirtelin, mutta nyt kun kaikki vähänkin kynnelle kykenevät ovat laatineet omat myyttisten eläinten esityksensä, niin on aika yrittää minunkin. Osmolaisten maa -sarjassa teema on työnimellä Ilpola. Jään jännityksellä odottamaan raastetaanko minut sanoistani oikeuteen. Ja jos, silloin olen kunniakkaassa seurassa enkä suinkaan ensimmäinen suorasuu maailmassa. …

Katso pdf koko juttu, sisältää kiellettyä so. saatavuus so. ymmärrettävyysongelmaista kamaa!

Hyvää joulun odotusta! Luntakin on tullut. Opettelen parhaillaan radikaalia luovuutta, mutta ymmärsin olevani sitä jo. Jossain arkistojen uumenissa on elonkaavasovelluksena jouluriehan prinsiipit, on siellä syöpähoidon prinsiipitkin.

Mietteitä tulevasta kirjaprojektista

Eläinkuviot pdf

ILPOLA

Kommentoi ja kirjoita
Tähän linkkiin voit kirjoittaa sanottavasi.

Pohjustus tulevaan vuoteen 2025 ja ratkaisu neljännesvuosisadan pyrkimykseen löytää suomalaisen mytologian syntyjä syviä. Uusi vuosi alkaa mytosemantikkona.

Kalevalan käsiteavaruus – intro pdf

😊 Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

24.11.2024
Aloittelen kehitelmieni arkistointia, ja sieltä löytyi parinkymmenen vuoden takaa tekemäni excel-taulukko, jossa olin perusteellisesti tehnyt hakemiston Kalevalassa (UK 1949) esiintyvistä hahmoista, sisällön motiivit ja ilmiöt listattuna. Sain radikaalin idean sammon tulkinnasta. Epäilen vahvasti Louhen olleen tarinateollisuuden emo ja emuu, Ilmarinen toteutti Louhen haaveen ansiotyönä saadakseen Louhen tyttären. Sovelsin tätä oivallusta ja teetin vävylläni Jaakko Toivosella ansiotyönä Viitokkeen matemaattisen todistelun, ja hän suoriutui siitä liika hyvin. Uhkasi tulla todistetuksi 45! premisseinä, mutta lopulta saatiin systeemi rajattua 15!:ksi. Viitokekaan ei mahdollisuuksia puutu. Nykypolvet ovat muuttaneet samponsa someksi, meemeiksi ja viraaleiksi. Viraalia voitaneen sanoa somemeemiksi, ja varsinaisia meemejä kulttuurimeemeiksi.

Miten eroavat näkökulmameemit ja vaihtoehtomeemit toisistaan? Kas siinä pulma. Olisiko niin, että näkökulma on riippuvainen siitä kenen kannalta katsoo asioita, ja vaihtoehtoinen meemi muodostuu radikaaleista näkemyksistä mm. salaliittoteoriat ja ufot mukaan lukien. Mutta jos jaksan ja viitsin, osoitan vielä ettei mitään uutta auringon alla. Papua-guinealaiset myytit ovat keksineen abduktiotarinat paljon ennen nykyistä ufotarinastoa.

Vaan mitä ja miten siepattiinkaan aikoinaan?

25.11.2025

Käyty lääkärissä silmätulehduksen vuoksi, ja sain kehotuksen pysyä sisätiloissa kaksi vuorokautta. Koska ilma on syksyisen sateinen ja harmaa, edistin kehitteitäni. Tässä jaksossa mytosemantiikan pohdintaa ja jatkojalostusta edistävä päivän tuotos. Muista: tetran pohja on sen kärki!

Kalevalan exelöinti

Ensimmäisessä tarkasteluvaiheessa arkistosta löytämäni Kalevalan analyysi motiiveista taulukkolaskennan välinein tuotti alla olevan sublistauksen. Listan nimet on tarkoituksella kirjoitettu pienellä kirjaimella, koska kaikista nimistä ei ole olemassa vakiintunutta käsitystä, onko kyseessä erisnimi vai ei, kuten esimerkiksi jumala tai sampo; ukko tai lempo.

Taulukossa on ensin mainittu lukumäärä roomalaisin kirjaimin, sitten motiivi ja kolmantena ao. motiivin Kalevalan runokohtien määrä. Kalevala-topos on esimerkiksi mainittu 10 eri runossa, ja eniten suomalaisten kansalliseepoksessa on mainintoja Väinämöisestä, joka löytyy mainittuna ainakin 27:ssä runossa. Tämä listaus muodostaa ydinkerronnan joukon faktisesti.

I kalevala 10
II lempo 10
II louhi 10
IV seppo 10
V taivas 12
VI kuu 12
VII kauko 13
VIII lemminkäinen 14
IX luoja 14
X ukko 15
XI ilmarinen 15
XII pohjolan emäntä 18
XIII pohjola 21
XIV jumala 22
XV väinämöinen 27

Koska tavoitteenani näillä sivuilla on opettaa mytosemantiikan soveltuvuutta ja yleispätevyyttä, pelkkä listaus ei tulkintaan riitä, eipä tietenkään. Listaukset ovat einoastaan lähtötietojen kartoitusta. Tulkintaa varten on keksittävä muut keinot. Suosimani keino on triadisuus ja toisinaan binaarinen ryhmittely. Tämä edeööyttää yleisen ja yhtäläisen näkemisen taitoa eri motiivien kesken, mutta kuten kaikessa tulkinnassa, ryhmittely jossain määrin on täysin tulkinnanvaraista eikä sovi kaikkien näkökulmaan.

Sivulla Näin on näreet mainitsen abduktiosta. Semiootikot tuntevat abduktion parhaiten C. S. Peircen esittämästä abduktiiviseseta päättelystä, joka suomalaisen lingvistin Fred Karlssonin tulkinnassa on analogia, samanlaisuussuhteeseen perustuva arvaus, joka käyttää apuna abduktiivista åäättelyä eli ajatussieppausta. Periaatteessa tekoäly hype on ajatussieppari sikäli mikäli se on luova tai radikaalisti luova. Tietseikeen termipankin määritelmän mukaan abduktiivinen päättely on keksimisen tapa, joka tuottaa järkeviä selityksiä tai hypoteeseja tehtyjen havaintojentai tiedettyjen seikkojen perusteella. Termipankista poiketen mielestäni abduktiivisen päättelyn osatekijänä ei välttämättä tarvitse olla tosiseikka, varsinkin humanistisessa tulkinnassa on hyväksyttä seikka sellaisenaan, totena annettuna, vaikka tosiasiat olisivatkin vastaiset arkihavainnoille. Kokemus on kieltämättä tosiseikka kognitiivisena toimintana, mutta kaikille saman havainnon tekeminen ei ole samanlainen kokemus eikä havaintokykykään sama.

Päättelen siis alkujaan vuonna 2010 tekemästäni listauksesta, että frekvenssien esiintyvyys kertoo Elias Lönnrotin intressidominanssista hänen laatiessaa Kalevalaa. Hyvin tiedetään, että päällimmäinen toiminnan motiivi hänelle oli kohottaa nuoren kansan itsearvostusta ja mainetta maailmalla luomalla kansanrunoista eepos. Tässä prosessissa tulkitsijat ja tutkijat innolla hakivat yhtäläisyyksiä tunnettujen vanhojen kulttuurien mytollogioihin ja eepoksiin eikä yllyönneiltä vältytty.

Uskon Claude Lévi-Straussin ja A.J.Greimasin tavalla semantiikan olevan myyttisessä kerronnassa pohjimmiltaan strukturaalista. Rakenne ei välttämättä avaudu arkikielessä sellaisena kuin strukturaalinen antropologia sen käsittää. Strukturoitu toiminta on palastelua, jossa korpus, kokonaisuus pilkotaan osasiksi. Nuo osat voivat ajautua erillisiksi osasiksi ja unohtuakin joukosta, mutta silti osat ovat kotoisin jostakin kokonaisuudesta ja sellaiseksi konstruoitavissa tai kokonaisuus säilyy kuviteltavissa säilyneiden osatekijöiden perusteella, vaikka osia koko kuvasta puuttuisikin.

Tässä analyysissä on mytosemantiikan peruskäsite korpus Kalevalan teksti sana sanalta analysoituna myyttisen sanaston perusteella. Tällä perusteella osoittautui päällimmäiseksi intressidominanssiksi joukko sanoja, joiden merkitys paljastuu rakenteesta. Mistä siis on kyse? Millaiseen käsiteavaruuteen nuo korostuneet sanat viittaavat? Sanottakoon vielä semioottis-filososfisesti suuntautuneille, että saatu sanalista on reema (representamen), josta triadinen mielikuva lähtee.

Kun työvuosinani kersksutelin teollisuustalouden tohtorin Antti Sekin kanssa viitokkeen soveltuvuudesta arkikäyttöön, hän kysyi minulta, mitä virkaa kehitteelläni on. En osannut heti vastata, koska sitä kysymystä en ollut lainkaan miettinyt, minusta vain alkoi tuntua siltä, että jako oli jollain tavoi perustavaa laatua oleva ja sellaisena merkityksellinen. Hetken mietittyäni vastasin: Sillä voi jatkaa siitä, mihin Sinä ja muut jäävät tutkimuksissaan! Kysyjän ilme oli varsin yllättynyt, radikaalista luovuudesta ei tuolloin vielä puhuttu. En tosin osannut tuolloin vielä vastata miten, koska jollain tavoin olin binaarisuusajattelun pauloissa vielä tuolloin.

Kun lista vastaa reemaa, lähtökohtaa, niin indeksaalisuus ilmenee kolmikanta-ajattelussa, triadeina. Kannattaa toki aina ensin testata, miten parivaljakoiksi eli aisapareiksi sanalistan ryhmittäminen onnistuu! Mutta junnaaviin tutkimuksiin ei kannata takertua, on osattava jättää väliin ja sikseen, ellei vaikuta erityisen mielekkäältä.

Peruslista aisapareina muodostaa seuraavan semanttisen kentän ja käsiteavaruuden. Pareiksi jakaminen parittomasta luvusta ei tietenkään osu jakojäännöksettä. Jos jako on muutoin onnistunut, voi sitä käyttää, mutta keskeisen ongelman muodostaa sille jakojäännös, joka esimerkkijaossa osoittautuu kuuksi.

Louhi + Pohjolan emäntä 28
Kauko + Lemminkäinen 27
Seppo + Ilmarinen 25
Ukko + taivas 27
Väinämöinen + Kalevala 37
Lempo + Pohjola 31
Jumala +Luoja 36
kuu 12

Useimmissa tapauksissa tulkintaa varten saadut ryhmät on asiasanoitettava ja/tai ryhmiteltävä uudestaan. Triadisena luokitteluna sama lista-aines ryhmittyy toposasetelmaksi.Tässä ylimäärätekijä on liitetty osaksi Vuojolaa so. Väinölää ja vesielementtiä kuun vuorovesivaikutuksen perusteella.

Louhi + Pohjolan emäntä + Pohjola PIMENTOLA
Kauko + Lemminkäinen + lempo HIITOLA
Seppo + Ilmarinen + taivas METSOLA
Ukko + Jumala + Luoja JUMALA
Väinämöinen + Kalevala + kuu VUOJOLA.

Tästä päästäänkin jo rakenteen kimppuun, mutta jotta se olisi mahdollista on palattava alkulähteille ja huomioitava kaikki viisitoista perustekijää. Tulee jälleen listan vuoro, jotta asiasta saataisiin tolkku. Mutta hyvänen aika! Siinä missä viitoke laitetaan kaksoismorfologiaksi motiiveittain tulee kartoitetuksi elonkaavan motiivit 30 kpl, ja vain fokustekijä puuttuu, kun elonkaavan prinsiippijoukko käsittää yhteensä 31 osatekijää esikuvansa satukaavan funktioiden mukaan. Tässä vaiheessa kysymys joukkoon sopivasta fokustekijästä on jätettävä avoimeksi, hypoteesiksi sopinee nainen porttona, neitona… Akka ja emäntä ovat pikemminkin statusnimityksiä. Akka on lähinnä vaimo ja emäntä talousjohtaja.

1 AKKA akka, emäntä
2 METSÄ metsän emäntä, Sariola
3 NEITO hanhi, impi
4 HAHMO hiisi, ahti
5 KALERVO kalervon poika, kalevan poika
6 KIRJOKANSI kirjokansi, kivi
7 LAPPI lapin lapset, lappi
8 KYLMÄ pakkanen, Pohja
9 POHJA pohjan poika, pohjolan tupa
10 SAMPO pohjan akka, sampo
11 KULLERVO kullervo, surma
12 TIETÄJÄ tietäjä, vyö
13 TUONI tuonela, väinölä
14 VALOT päivä, yö
15 ÄITI äiti, emo

Kun sanoitus uusryhmittelyyn on saatu, on viitokemotiivit selvillä triadisessa muodossa. Tässä vaiheessa on ollaan rakenteen muodostamisen äärellä S.S.Peircen suosiman mallin mukaan. Ensin valitaan kärkikolmio ja määritetään metakolmio, ja se vaatii jo taitoa ja näkemystä. Tässä vaiheessa hahmottuu jo Lévi-Straussin Mytologiikoita eli hänen ajatuksensa myytteistä tetrana, neljänä kolmisivuna. Jos ajatellaan kolmikuviota tetrana, niin kärkeen, kärkikolmikoksi muodostuu suomalaisen mytologian pääsankarijoukko Väinämöinen, Lemminkäinen ja Ilmarinen. Pimentoon pohjalle Pohjola-Pimentolaan jää Pohjolan väki, tämän lisäksi muodostuu kolmioista kolme nivelsolua, joita voidaan luonnehtia nimillä topos (paikka), nainen ja nimi. Monitahoisia merkityksiä sisältävä kuvio on selkeintä mallintaa. Ensin peruskolmiot toposten perusteella.

Seuraavaksi otetaan yllä mainitusta listasta kunkin neljän kolmion osatekijät mukaan kuvioon, jumalakuvio on metatietona taustalla. Toistaiseksi se jätetään tarkastelun ulkopuolella.

Mallinnus on välivahe nivelkohtiin, joka johdattaa mytosemantiikan perusteisiin, sillä kaikkihan lähti Kielastajasta, joka on julkaistu 2009, mutta oli sitä ennen vireillä seitsemän vuotta ja lähti toisintonimien ja myyttinimien kartoituksesta ns. erätrilogiassa.

Tämäkään koonti ei vielä kerro mitään erityistä, syntyihin syviin on vielä matkaa ennen kuin Elias Lönnrotin intressidominanssin syvämerkitykset alkavat avautua.

Radikaalissa luovuudessa on prosessi tärkeä, ja tässä edetään nyt myyttisten nimien prosessoinnin mielekkyyttä listausten mielenä ja merkityksenä. Teoksessani Sanalistoista listateoriaan olen kaavaillut aihetta eri näkökulmista, mutta kuten monast luovassa prosessissa, on tässäkin intuitio ollut silti selvästi merkittävin työtä ohjaavaa tekijä.
Teoreettinen idea tuli Lévi-Straussin Mytologiikoista ja A.J.Greimasin strukturaalisesta semantiikasta. Kun mallinnetun neljän tasokolmion kärjet käännetään vertikaalisuuntaan, muodostuu pohja ja kärki. Mutta kärjellä on itse asiassa perustan keskeiset elementit näkyvissä, ja tässä tapauksessa sivujen kärjissä sijaitsevat kalevalaiset sankarit muodostavat suomalaisen mytologian kärkikolmikon, mikä on yleisesti hyväksytty ja tunnustettu tilanne kansanrunojen ja Kalevalan tulkinnoissa.

Supisuomalaisessa mytologiassa ei tunneta varsinaisia jumalia, jos niin tahdotaan pääsankareita voi pitää jonkinlaisina demiurgeina tai puolijumalina. Vanhimmissa myyttikerrostumissa puhutaan mieluummin haltijoista, jotka voivat ryhmittyä myös perhenimin. Haltija voi olla paikan tai muun subjektin haltija. Koti on topos, jossa kotiihaltijat hääräävät, heidän rinnallaan haitalliset uskomusolennot mara ja para, jotka uhkaavat kodin onnea; sen unta ja varallisuutta. Uskomusolennon ja varsinaisen myyttisen hahmon erityislaatua on joskus vaikea luokitella. Nimi on silti aina jotain muotoa, joko perusmuodossa, indeksaalinen tehtävän mukaan tai nen- ja -tar päätteinen myyttiperheeseen kuuluva hahmo. Myyttinen käsiteavaruus on sumeaa, ja sen tulkinta edellyttää sumeaa logiikkaa eli valistunutta arvausta.

Tutkimushankkeeni mottona oli aikanaan. Kalevala uusiksi, ja näin siinä saattaa käydä. Lönnrotin Kalevalaa ei tietenkään voi ylittää eikä kumota, mutta tulkintoja mahtuu maailmaan ja luovien prosessien käsiteavaruuteen.

Seuraavaksi jatkokehittely, sillä lista on alkumuodossaan pitkä ja edellyttää muokkaamista. Peruslistassa ovat runokohtaiset mainintafrekvenssit 10…n. Alaryhmä muodostyuu frekvenssimaininnoista 6-9, ja kuinkas sattuikaan, seklin sisältää viisitoista osatekijää.

Apukategoriat

25.11.2024

Myyttihahmojen frekvenssien toisen ryhmän muodostaa listauksessa esiintyvät runokohdat. Jos mainintoja Kalevalan runoissa on 6-9 runoa, on se otettu mukaan listaukseen. Sattumoisin tähänkin listaan muodostuu viisitoista aisaparia.

Vaihtelun vuoksi esitän prosessin sanallisemmassa muodossa, jolloin saatu sanalistaus on ryhmiteltävä viiteen joukkoon ja kullekin joukolle on hyvä antaa nimi. Näin

I perhepiirin joukossa ovat kohdat 1, 3 ja 15 eli akka-, neito-, ja äiti-teemat.

II sotatoimen joukossa ovat kohdat 2, 5 ja 11 eli metsä-, Kullervo- ja Kalervo-teemat

III topospiirin joukossa ovat kohdat 7, 8 ja 9 eli kylmyys-, Pohjola- ja Lappi -teemat

IV runopiirin joukossa ovat kohdat 4, 7 ja 13 eli Ahti/Hiisi-, tietäjä- ja sampo-teemat

V tuonilmaisten joukossa ovat kohdat 6, 10 ja 14 eli kirjokansi-, sampo- valot-teemat.

Sanat ovat hieman riskialtis indikaattori, koska ne voivat johtaa eri tuloksiin sen mukaan, millaisia assosiaatioita ne herättävät tai millainen tietämys itse kullakin on aiheesta. Myytit ovat tunteita herättäviä kertomuksia, joten niistä on vaikeaa saada yleispätevää näkemystä varsinkin, kun eri variaatioita, muunnelmia samasta aiheesta on runsaasti. Suotta ei akateemikko Anna-Leena Siikala ole todennut suomalaisista kansanrunoiusta saatavan seitsemänkin erilaista Kalevalaa. Kalevalan on ehdotettu olevan keskeiseltä sanomaltaan viljaeepos tai sampoeepos, Juha Pentikäinen on haaveillut aineksista voivan muodostua karhueeposkin. Vaihtoehtoesitys ohittaa eeposajatuksen kokonaan ja on korottanut Kalevalan pyhäksi kirjaksi. Pelkkä sankaritarinasto Kalevala ei ole, siinä on monia ulottuvuuksia, kosmis-eettinen myös. Myytit ovatkin perusluonteeltaan vertaistukikerrontaa yhteisen maailmankäsityksen pohjalta. Eräkertomukset avautuvat kokemuksena vain ränkävijöille täydessä kukkeudessaan. Monet etevät kalevalaisen runon taitajat olivat myös erämiehiä.

Isoa kuvaa on vaikea ja jopa mahdotonta kuvata pelkästään sanoin, joten tähän väliin kuvio edellä sanotusta. Kolmiot ryhmittyvät suhteessa toisiinsa, ja kuvion mielekkyyden voi niin haluttaessa testata viisikohtaisella perusmeemikaavalla. Yllätytte varmasti, kuinka moderniksi metakuvio ja samalla ikiaikaiseksi metakuvio osoittautuu, edelltyttäen tietysti, että sen oikein oivaltaa. Näkemyshän on oma radikaalin luovuuden osoitus.

Sammon tuotoskaava on liiketaloudellinen. Sampo
yhden erän jauhoi syötäviä = käyttöön
yhden erän jauhoi myötäviä = myyntiin
yhden erän jauhoi ikihyviä = varastoon…jatkokehittelyyn.

Sanat vaihtuvat, mieli muuttuu, mutta intohimot eivät kuihdu.

Seuraavaksi aihio siitä, miten jumalista päästää käsiteavaruuden kolmeen ulottuvuutteen ja kategorioiden meemikaava….

28.11.2024
JUMALISET TARUMAAILMAT MEEMEINÄ

Ulamolan-Lumo-huhtikuu-2022.pdf

Triadinen kehikko muodostaa erään laisen korpuksen, tekstin jossa on todennettavissa eri kertomustasoja tai kenttiä. Käsitteet jumala, luoja tai ukko jäävät hämäräksi, jos niillä ei nähdä yhteyttä ihmisen arkisiin tarpeisiin ja merkitysten kenttään, koska kaikki kolme ovat melko hämäräperäisä tulkittavia. Mytosemantiikan metodissa on etenemisen kannalta keskeistä kyky nimetä asia toisin, sanaseppous. Tulkintaa varten jumala edustaa onnea, luoja syntyä ja ukko luontoa.
Esitetyssä metakolmijaossa kolmen sivun määrittäjät tulevat nivelkohtien joukosta, jolloin luoja ja ukon akselin submääreet ovat Louhi, Seppo ja Kauko. Tämä jumalinen jatkumo heijastaa mytologisten hahmojen joukkoa nen-päätteisenä kuten Joukahainen tms.. Akselilla luoja ja jumala, onnen ja menestyksen kentällä sijaitsevat tar-päätteiset myyttihahmot, esimerkiksi Kuutar, Päivätär jne. Kolmamella akselilla ovat ukko ja jumala, joiden markkereina toimivat nivelkojda kuu, lempo ja Pohjolan emäntä.
Alla olevassa taulukossa voi hämätä perusmuoto, joka on laitettu sarakkeisiin, vaikka sarakkeen otsakkeessa on käytetty kolmijakoa. Tämän selittää semanttinen jako, joka ei noudata muotoa tai muodollisuutta. Sanat on ryhmitelty saadun alkuperäisen sanalistan mukaan. Mielivaltaisuuden vaikutelmasta huolimatta jako muodostaa mielekkään kolmen tason mytosemanttisen kokonaisuuden jumalten malliin, jumalten, jotka suomalais-karjalainen kansa on kuvitellut maailmankuvassaan.
Peruskolmiot saavat kumppanikseen transfeemisen tekijän ja sitten myteemin. Jumalkolmikon tehtäväalueet kansanrunoissa monin tavoin risteävät ja limittyvät, mutta luokittelussa on pakko tehdä myönnytyksiä, jotta erojen tekeminen mahdollistuisi. Tässä on tietynlainen ymmärtämisen haaste, koska tulosta ei voi tarkastella loogisena jatkumona ja jotta voisi ymmärtää semanttisia yhteyksiä, on taustatietojen määrän oltava suuri ja vankka. Sääilmiöt ovat osa luontoa, mutta silti Luoja syntyjen syvien haltijana on nen-päätteisten joukkoon sijoitettu. Väinämöinen synnytti eli loi ja kasvatteli kalahaudat, seppo loi kanteleen ja sammon. Kanteleen Väinämöisen toimeksiantona, sammon alkujaan Louhen toimeksiantona, jonka Väinämöinen delegoi Ilmariselle. Lemminkäinen loi ja toi seksortoa omaan ja muiden elämään, sai naiset sekaisin ja miehet sotajalalle.

Folkloristi Leea Virtanen on todennut kansan pitävän onnen perusedellytyksenä terveyttä. Loitsurunoutta pidetään suomalaisen kansanrunouden vanhimpana ja omaleimaisimpana osana, monet syntyloitsut ovat osa sairauden karkottamisrunoja. Kuu on tunteiden symboli, magia ja lemmenloitsut ovat tyypillisesti naisten harrastamaa tietoutta. Joskus loitsujen maailma tulkitaan pirun töiksi, Pohjolan emäntä oli loitsutaitoinen.

Keskimmäisen sarakkeen luntio on jo kadonnut suomen sansstosta, tämä vanhaa suomea edustava sana viittaa sekä ihmisluontoon että kohtaloon, elämässä kohdattavaan osaan. Tietäjä nostattaa luontoaan sanoilla: Nouse nyt luontoni lovesta, jolloin viittaus koskee luntiota. Sanalasku luonne on kohtalo lienee samansuuntainen lauselma semantiikaltaan.Kiperissä tilanteissa ukkoa rukoillaan auttamaan: Oi ukko ylijumala. Erikseen on onnettaret kuten Etelätär, joka rinnastetaan parannusloitsuissa Neitsyt Mariaan.

Tietäjän on tunnettava syntyjä syviä. Kuten luntio, on muitakin myyttihahmojen merkityksiä kadoksissa ja hakusessa. Virallinen tutkijakäsitys on esimerkiksi hävittänyt alkuperäiset merkitykset matkalaisista, virolaisista, repolaisista ja tulilappalaisista. Virolainen on tietäjä, viron veräjät on revontulet, siis tietäjäntlet, sillä repo, repolainen on tietäjän peitenimi. Kansanrunouskorpus sisältää hajamainintoja yleisestä linjasta poikkeavasti. Sampon rinnakkaissäe on kirjokansi, joka on tulkittu tähtitaivaaksi tai kirjaksi. Huomioimatta on jäänyt parissa kansanrunossa mainittu kirjokannen selitys, jossa kirjokansi sanotaan olleen portti tai veräjä. Tällöin tuskin on tarkotiettu mitään tavallista porttia tai veräjää, vaan taivaantulia. Etevimpien tietäjien, tulilappalaisten uskottiin voivan luoda revontulet taivaalle, myrskyn merelle. Ukko on myös tietäjän arvonimi, taivaan ukko on taatto taivahinen ylijumaluuden ohella.

Mutta totta, vajavaisin tiedoin tulkinta lähtee herkästi syrjäteille.

Prosessointi aiemmilta vuosilta lopputulemaa kohti.

30.11.2024

KAIKKI JÄRJESTYY

David Bohm & F.David Peat ovat puhuneet korkeammista järjestystasois, jotka suhteuttavat alemmat tasot ja kuvaavat näitä järjestyksen järjestyksenä. He kuvaavat tätä käyrällä, joka nmääräytyy kolmen seikan mukaan, 1) segmentin lähtöpisteestä, 2) segmentin eron ja 3) erojen eron mukaan. Tätä sarjaa he nimittävät kolmannen asteen järjestykseksi. Oma telokseni opiskeluajoista oli ymmärtää, mitä olisi myyttisyys kolmannen asteen. Voitaneen heittää hypoteesi, että vastaus on löydettävissä samankaltaisuuksien ja erojen suhteesta.

Aiemmin on esitetty kaksi sanalistaa, joista kummastakin erottui viisitoista sanalistaa. Kolmantena on lista, joka on määräytynyt Kalevalan tekstin frekvensseinä sillä perusteella, että hahmo on mainittu neljässä runossa. Mikäli motiivi esiintyy runossa monta kertaa on se tulkittu yhdeksi runoesiintymäksi. Nimilista on lähtöpiste tarkastelulle. Proserssissa on neljä pääprosessia.

Ensin on ryhmittely, listan nimet on ryhmiteltävä joukoiksi, ja koska peruslistassa on 25 nimeä tai motiivia, niin on luontevinta etsiä viiden ryhmiä. Niitä löytyikin verrattain helposti.

Ryhmittely ja nimeäminen
I ERISNIMET
2 ahti saarelainen
6 Kyllikki.
10 Lemminkäisen äiti
16 Pikkarainen
23 Tellervo

II ROOLINIMET
7 laulaja
14 metsän tyttö
19 sulho
24 tinarinta
25 uros

IIII PAIKAN NIMET
3 Ahtola, Ahto
12 Manalan alanne.
13 Metsola
17 Pohjolan kivimäki
21 Tapiola

IV MYYTTINIMET
8 lemmin poika
11 luonnottaren tytät
18 päivätär
20 suvantolainen
22 Tapion neiti

V SEKALAISET
1 halliparta
4 jälki
5 aluen järvi
9 pohjoinen
15 nuotta

Ryhmien viisiöinti ja meemikaavaksi muunto

Vaiheessa sijotetaan distibuutiot 25-jakoiseen ruudukkoon tulkintaa varten, jolloin on mahdollista saada tulkintaan myyttisyys kolmannen asteen iteroituna isosta kuvasta. Koska aiheet ovat näennäisen satunnaisia, niin saumattomasti kaikki ei osu kohdalleen ensi yrittämällä, mutta näin on silti mahdollista lähestyä tulkintaa kolmannen asteen sanajärjestyksenä.

Tulkintasapluunaa olen ennakoinut Altti Kuusamon esittämien semioottisen tulkinnan kaipuun teeseistä näin.

Kaavioon otettu yhdeksän teesiä analogisena kuvion, ja Kalevalan taajuusaiheiden kartoitus osoittaa ilmiselvästi nimissä olevan sisään rakennettuna sisäinen käsiteavaruuden järjestymisen intentio täysin satunnaisissakin tapauksissa. Mutta ei tästä tällä kertaa enempää. Kolmannessa järjstymisen vaiheessa saatu sanalistaus näyttää tältä. Kaaviossa on hyödynnetty muodostuneita viisiöitä ja siitä johdettua meemikaavaa.

Saadut 3. kierroksen frekvenssimotiivi suhteutettuna disitribuutiosapluunaan. Raakaversio, tarvitsee muokkausta.

Mekaanisesti muodostettu kaava-aihio vaikuttaa keskeneräiseltä, ja siihen on tehtävä muutoksi, uusjärjestys, joka vuorostaan palautuu meemikaavan jka viisiöinnin esiasetuksiin ja intuition avulla muodostettuun järjestykseen. Kaavion mytosemanttista toimivuutta kokonaisuutena voi testata kulmaruutujen ja fokuksen suhteena. Tämä jäljitys- ja tarkennusprosessi muodostaa metodisen tetran perustuksen ja pohjan. Kyseessä on itseään korjaava systeemi, mutta ongelmia silti on. Miksi pikkarainen on kuvassa mukana? Lähtökohtaisesti kaikki myyttiset nimet, jotka esiintuvä nykyajassa sukuniminä ovat myyttisesti merkittäviä. Suomessa Pikkarainen on kohtalaisen yleinen sukunimi, mutta kansanrunoissa ja Kalevalassa se on piian, palvelijan attribuutti ja kuuluu siksi naisten joukkoon ryhmittelyssä. Vaikka pikkarainen itsessään ei ole runoudessa erisnimi, niin sen rantautuminen sukunimistöön oikeuttaa sen lisäämisen ryhmään.

Ryhmänimet voidaan vielä laittaa meemikaavaksi.

                             Roolinimet 
         Erisnimet                       Myyttinimet 
                               Sekalaiset 
                               Paikannimet.

Tutkimusprosessissani ovat korostuneet myyttiset nimet ja paikannimet, eponyymit ja topokset. Myyttinimet voivat olla joko perusmuodossa tai nen- tai -tar päätteisiä, perusmuodosta voi tulla myös myyttisen topoksen nimi kuten Honkala, tai Koivula. Erikseen jää pohdittavaksi, miten toisintonimien, peitenimien ja kiertoilmausten suhde jakaantuu nimien järjstymisessä kirjainpudokkaat huomioiden. Systeemissä suvantolainen = uvantolainen, sumu =umu jne. sekä se seikka että suvantolainen ja uvantolainen ovat Väinämöisen nimityksiä. Sen sijaan Ahti Saarelainen voi olla Kauno Kaukomieli tai sitten ei, sillä joskus Saarelainen sotketaan Lemminkäiseen.

Määritelmiä

Turvaudun Copilot tekoälyavusteiseen kirjoittamiseen.

Halliparta:

“Halliparta” on vanhahtava ja runollinen termi, joka tarkoittaa harmaapartaisuutta. Se koostuu sanoista “halli” (harmaa) ja “parta” (parta). Esimerkiksi Kalevalassa käytetään tätä termiä kuvaamaan metsän ukkoa ¹.

Mutta, mutta.. SKVR-korpuksessa löytyy hakusanalle ”halliparta” 147 tulosta. Tässä yksi esimerkki käsiteavaruudesta, tulkintamahdollisuuksen kirjosta sekä yksittäisen sanan merkitysvariaatioista. konteksteineen:

Pään vikaisten parantamiseen kolotus kalman ynnä muitten semmoisen monivuotisten kivutusten parantaminen jos tulee niin ei pääse niitten tautien päälle muuten kuin täytyy kutsua metsän haltia tahi itse piru puheilleen Vaan siihen tarvitsee olla aivan ristimätön ja siunaamaton ihminen Sitä ei saa ristitty ihminen puheilleen niin että ne rupejaisi kertomaan Kuin on ristimätön ja papin siunaamaton mies se ottaa vanhemman itsensä ruummiin pää luun etupuolen vaan Menee pyhäaamuna ennen aurinkon nousua metsään semmoiseen paikkaan jossa on kolme muurais kekoa yksin näkyvin mistä kaivetaan alati reikä kaikissa etelätä ja pohjosta vaste ja pohjosen puolelle tehään lepistä pihlajista ja kesuveen kannoista pieni tuli jokaisen reijän suulle Niistä muuraiskekoista kaivaissa kuin löytää muurahaisen lehmiä niin niitä otetaan kolme kustakin ja pannaan vanhan putken sisään vankiksi leppätapilla tukitaan putken kappaleen toinen pää toisessa on solmu pohjana Sittä otetaan se ruumiin pääluu se putken palanen ja mennään läpi kaikista muurais kekoista ja niistä tulista Vaan vaatteet pitää olla niin löyhässä päällä että voi jättää ne siitä viimmeisestä muurais kekosta läpi tullessaan siihen reikään ja niin sen tulen läpi tulee aivan apposen alasti ja sittä sen ruummiin pää luun painaa kasvoisa aivan kiini ja asettaa silmän reijät silmäisä kohtaan Sitten kahtoo pohjoseen päin ja sanoo että Nouse perkele pesästä Suuri hiisi Hiitolasta Tahi hippa halliparta Metsän kultainen kuninkas Luokse miehen lustukkaisen Uron rohkean tulille Niin kolmen yheksän askelen päähän ilmautuu kumpi hyvään piru tahi metsän kuninkas Taikaa, SKVR I4_758

3.12.2025

Mietteitä tulevasta kirjaprojektista

Sana on vapaa