Meemistöt

Meemejä tarkastelen seitsemäntoista lajin kautta, ja tavoitteena on selvittää onko luokittelu kehityskelpoInen. Meemijako perustuu Susan Blackmoren käsityksiin meemeistä kulttuurisena perusyksikkönä. Lisäksi pyrkimylsenä on tutustua meemien maailmaan verkossa. Kategorisointiani varten olen soveltanut meemikategorioita sententia-sanaan ja tehnyt muitakin sovelluskokeita.

Meemit ja myteemit ovat mytologian metatietoa

Meemistön kehittäminen oli vuosien projekti, jota on kehitelty kirjasarjan eri osissa. Alkuasetelma on esillä erätrilogian ensimmäisessä osassa Mulurautunen, jossa on narratiivi on kategorisoitu seitsemääntoista (17) myteemilajiin, jotka ovat alkuaihio meemistön kehittämiselle, sillä jako osoittautui myyttisen aineiston jaoksi ihan käyttökelpoiseksi.

Alla oleva taulukko on esitetty kirjasarjan myöhemmissä osissa samoin kuin myöhemmin syntynyt analogia sovellus seitsemästätoista meemilajista. Jako on tietenkin suhteellinen ja täysin teoreettinen, sillä meemit harvoin jos koskaan on luokiteltavissa vain yhdeksi pelkistetyksi meemilajiksi. Lähes kaikki meemit liittyvät lukuisiin muihinkin elämän alueisiin, koska ne ovat ihmisälyn luomia artefakteja, ja sellaisena muuttuvia ja tulkinnanvaraisia. Meemi on pohjimmiltaan narratiivi tai sen osanen, jonka hauskuus ja/tai merkitys perustuu konteksti- ja metatietämykseen kuten alla oleva taulukko osoittaa. Yksilö ja kansalainen ovat osa jotakin suurempaa ryhmää tai valtiota. Taulukon yksilö ja yhteisö muodostavat parin. Yksilö on syytä tarkastella yhteisönsä osana ja päin vastoin.

Propaganda ja trollit perustuvat metatietoon ja mytologiaan. Epäuskottavat ja mielikuvituksetlliset tarinat muodostavat myyttejä, tai oikeammin sanottuna kvasimyyttejä. Varsinainen myyttinen ajattelu perustuu syntyihin syviin, ainyutlaatuisiin ja ainutkertaisiin tapahtumiin, jotka on puettu symboliseen muotoon ja tulkkiutuvat yksilöllisesti, vaikka narratiivi olisikin yhteisöllinen. Kalevalaa pidetään suomalaisen mytologian perusteoksena, joka syntyi suomalaisten itsenäistymis- ja itsetuntopyrkimyksestä. Tuo kulttuurinen jakso tunnetaan kulttuurin tutkimuksessa karelianismina. Nykymyytteistä ehkä huvittavin on monena vuotena saatu titteli: Suomi on maailman onnellisin maa. Mutta tosi vaikeaa on määrittää mistä meemistä on kyse. Ehkä regiimimeemistä, koska media uskottelee tuloksen olevan kyselyn tulos ja unohtaa, että kyselyn tulos on johdattelua ja riippuvainen siitä, mitä kysytään, miten ja keltä.

Ilmastotaulukko on esitetty tässä teoksessa.

MITEN – TAPA – MENETTELY

Edellä esitetty on varsin abstrakti ymmärtää ja se edustaakin kehityskaare loppupäätä samoin kuin seuraavakin ilmastokaavio, jossa on käytetty merkkilajijakoa ja kantameemistön jakoa, jossa jokainen meemi muodostuu triadista, jonka muodostaa kolmikko genoomi, semeemi ja fenoomi. Kaikessa monimutkaisuudessan taulukko on toimiva ohjenuora rikastettaessa tulkinnan tasoa ja näkökulmia. Kypsyyttä osoittaa, jos pystyy tekstissä tarkastelemaan asiaa useammasta näkökulmasta. Kirjasarjassa on tämäkin taulukko esitetty.

Kantameemit ovat alusta meemikaavalle, joka voidaan muodostaa pelkistettynä viisiosaisena ja täydennettynä seitsenosaisena. Viisiosaisen kaavan lisätekijät on tukittava suhteessa semeemiin, ko. meemit ovat transfeemi ja myteemi. Täydennysosat strategeemi ja futureemi risteyttävät kuvion sisällön, strategeemi vertikaalisti ja futureemi horisontaalisesti. Meemikaava on on alkusolu tulkintakaavalle Viitoke eli viidentoista kertoma. Nimi on sanaleikki, matemaattinen 15! tuo tulokseksi suuren määrän vaihtoehtoja, mutta nimi tulee viidestätoista merkkilajista, jotka alla olevassa ilmastosovellustaulukossa on merkitty roomalaisin kirjaimin I-IV nimineen. Alun perin idea jakoon on saatu Eero Tarastin Synteesin sivuilla esittämästä ahdotuksesta ymmärtämislajeihin.

Pitemmittä puheitta, ennen kuin tajuntanne käryää, alla ilmastosovellustaulukko. Taulukkoa koskeva julkaisu on Tuulimato maasta nousi.

MEEMIEN PERUSJAKO

Seitsemäntoista meemiä ovat:
1 Vaihtoehtomeemi
2 Altruismimeemi
3 Väestömeemi
4 Meemipleksi (Rykelmä)
5 Ennakointimeemi
6 Replikameemi
7 Kognitiomeemi
8 Regiimimeemi
9 Verkkomeemi
10 Imitaatiomeemi
11 Gendermeemi
12 Näkökulmameemi
13 Kilpameemi
14 Kielimeemi
15 Evoluutiomeemi
16 Credomeemi
17 Fantasiameemi

Peruslistauksessa ja meemistön nimeämisessä on vielä kehitettävää epätarkkuuksien osata. Esimerkiksi Vaihtoehtomeemi oli alun perin nimeltään huuhaameemi, jolla piti osoittaman kaikkea todellisuudessa ehkä ei-niin totta suurimmalle osalle ihmisistä kuten new age, ufot, trollit jne. Vaihtoehtomeemi voidaan helposti ja ehkä oikeutetustikin rinnastaa näkökulmameemiksi tai credomeemiksi. Tarkempi analyysi jaosta on toistaiseksi vielä tekemättä, lista on ollut ja on suuntaa antava. Verkkomeemin voi ymmärtää semioottisesti merkkiverkoksi, jolloin käsite on lähellä meemipleksiä, tai sillä voi painottaa liikemaailman verkostoitumisen lakeja tai digialustojen verkkoyhteyksiä ja muutakin miten vai mielikuvitus antaa myöten. Credomeemin edustajia par exellence ovat skeptikot, he eivät usko, kansanusko taas uskoo moniin epätavallisuuksiin. Credo ei tässä viittaa ensisijaisesti uskontoihin, eri korkeauskonnot edustavat voittoisaa meemiä, jossa elävää kiistaa käyvät suuruskonnot islam ja kristinusko, Koraani vs Raamattu.

Erikseen on vielä fantasiameemi, epätodellisuus, faktafiktio, jolla on taipumus muodostua jossain vaiheessa todeksi. Tekoälystä kuvitellaan tulevaisuudessa mitä kummallisempia saavutettavan. Aika näyttää.