Maritan sivu

Tässä on lyhyt yhteenveto sivusta:

Tutkimusura: Marita Råman on työskennellyt osa-aikatutkijana vuodesta 2000 ja julkaissut 14 kirjaa eri aiheista.
Koulutus: Hän valmistui Helsingin yliopistosta pääaineenaan folkloristiikka ja sivuaineinaan semiotiikka ja uskontotiede ¹.
AI ja tulevaisuus: Råman on tutkinut tekoälyn mahdollisuuksia ja sen käyttöä ideoinnissa ja tekstikritiikissä.
Kirjallinen tuotanto: Sivulla on esimerkkejä hänen kirjoituksistaan ja pohdintojaan oppimisprosessista ja tulevaisuuden tutkimuksesta.

Tekstin kirjoittajana minä olen ammattilainen, kuvien tekijänä Samuli on ammattilainen. Logo edustaa yhteistuotantoamme, mutta se voi olla myös jomman kumman omien töiden logo ja signum.

PIMENTOLAN TIETOHUISET pdf linkki

Tarkoitus on julkaista kirja keväällä 2025. Sitä ennen pieni pähkinä, mikä mahtaa olla sisältönä. Kannen kuva on Samuli Råmanin öljyvärityö omasta unikuvastaan. Kuvaa olen luvalla muokannut, lisännyt siihen valon ja tekstuuria.

Työtä varten olen pähkäillyt sanaa rekuperointi ja sen suhdetta ontologiaan ja epistemologiaan. Aspergerille, jolla ei ole logiikan tajua vähääkään, se on kova paikka.

Kirjallinen tuotanto vv. 2006-2024

FuturolokisetFuturolokiset ennakkoluulot: koko teksti pdf tästä.

2.12.2024
Olen hieman tutustunut AI-mahdollisuuksiin ja todennut sen olevan hyvä apuväline ideoiden työstämisessä, tekstikriitikkona ja terminologian luomisessa. Tosin jos sille tarjoaa todella radikaalisti uutta, ei se ymmärrä, mutta kompiloida se osaa melko sutjakasti.

Eläkepäivien harrastuksenani on digiaineistoni läpikäyminen, ja jestas mitä sieltä löytyykään. Monet tekstit tosin ovat jo aiemmin olleet netissä, mutta kaikki eivät silti ole tuotantoani nähneet ja vaikka olisikin kymmenen vuotta on sen verran pitkä aika, että tekstihän on kuin uusi. Ainakin se on tuoreella ja modernilla tavalla arvioitu. Kyllä minusta vielä kirjoittaja kehkeytyy, jos koneelta kysytään.

Oppimisharjoitus Oppivaiset koneet pdf
Futrurologiaan liittyy myös julkaisu Futurolokiset ennakkoluulot pdf

OPPIVAISET KONEET

Pallen ja Mallan autot olivat tottuneet hakeutumaan toistensa parkkiyhteyteen muutaman satunnaisen sanailukerran jälkeen, kun vulkanologi Malla ja seismologi Palle olivat manailleet autojensa automatiikan toimivuutta. Herkkäsensorisina olentoina kuljetuskeinot olivat sisäistäneet tapaetiketin rauhallisesta liikennekäyttäytymisestä, joten yhteistajunnan avuin sensorisen liikenteen kaksikko päätti yhteispäätöksellä evätä kaikenlaisten epäkuranttien kuljetettavien kyydityksen. Äänentunnistus ja kosketustunnistin päätteli tehokkaasti tarvittaessa kielletyn persona non grata –henkilön tunkeutumisyritykset. Tunnistamisessa sensorikuljettimet olivat lähes liiankin oppivaisia ja taitavia, niiden moraaliset päättelysäännöt olivat tinkimättömät, johdonmukaiset ja armottomat.

Autoon ei ollut tuleminen ennen karenssiajan päättymistä ja silloinkin vain koeajaksi, kun kerran oli tullut epäsuotavien listalla mainituksi. Ei puhuttukaan enää norsun muistista, netin ja sensorikuljettimen muisti oli monta kertaa etevämpi kuin yhdenkään eläimiltä mitatun tunnistearvot. Tulta ja tulikiveä ei kannattanut sadatella kulkuvälineiden ulottuvilla, siitä karenssi vain piteni ja saattoi tulla pysyvä kuljetusboikotti manailijalle. Autojen yhteispäätös kuljetettavien moraalille asetettavista määräyksistä oli siistinyt kielenkäyttöä huomattavasi.

Autokommunikaatio oli edennyt kuljetusalalla liikennevälineiden keskuudessa, junista tunnistettiin rutiininomaisesti, missä välissä konteista hävisi kuljetettavaa, vaikka konsumeristipalvelujunien vauhti olikin edennyt huimaavaksi tyhjiötunneleiden vuoksi. Hetkessä viuhuivat tavarat mantereelta toiselle maanalista reittiä pitkin.
Viuhui tosin ilmassakin, hologrammisiirtymät oli arkipäivää, ihminen saatettiin sädettää toiseen olomuotoon ja taas koota koordinaattimääränpäässä entiselleen. Joskus sattui, että holokaustimatkaaja erehtyi määränpäästä tai koostaja meni epäkuntoon, jolloin reittilentäjästä tuli onneton sielu vailla fyysistä ruumista ellei sen onnistunut kaapata jonkun vuoroa ja koordinaattihetkeä jollekin koostajalle jossain päin maailmaa. Moni jäi erehdyksessä saapumatta sovittuihin kokouspaikkoihin eikä jälkikäteen voitu olla varmoja, minne kaivattu katosi.

Tulivuoren tuhka oli aikaa sitten osoittautunut ongelmaksi, samoin seismiset uhat. Alalla oli huikean kova palkkataso, koska riskitkin olivat melkoiset. Oppimisesta oli tullut tehotyöskentelyä, alalla puhuttiin meemimurtumista. Tuhka oli uhka myös itsetietoisille sensoriautoille, koska hienojakoinen pöly tunki parhaimpienkin tiivisteiden läpi ja häiritsi tunnistus- ja käyttötoimintoja eikä mistään hienouksista ollut apua, jos seismisen aallon keskellä kuljetusväline katosi maan rakoon.
Palle potkii ajokkiaan ja kiroili, hänellä on kiire futurologien kokoukseen, josta hän nyt mitä ilmeisimmin myöhästyy. Jaunttauskeskusta ei ole lähistöllä eikä hän toistaiseksi ole tuttavahaulla onnistunut tavoittamaan ketään apuun. Hermostuessaan Palle altistuu käyttämään postmodernin ajan runoilijaa Kai Kakkurinahon tyyliä Jepu-jepu jee. Absoluuttinen muisti luetun suhteen oli tyylissä hyödyllinen taito, lukossa olevan ja pysyvän auton edessä seismologi koki järisyttäviä tunteita, kohenteli itsetuntoaan runosublimaation avulla, jonka piti kuulostaman peitetyltä uhkalta ja saada auto avautumaan.

Sinä kehvelin kuorrutettava!
Kakkukuorrutuksen voi valmistaa siten, että keittää tulella puoli kupillista vettä ja 1 kupillisen sokeria siksi kunnes seos lusikasta kaadettua muodostaa ohuita lankoja. Jos tahtoo, voi siihen sekoittaa hienonnettuja manteleita tai pähkinöitä. Sitten se levitetään kaakulle, niin että reunatkin peittyvät!

Ettäs tiedät kehvelin kärry!

Runotyylissä Pallea viehätti asiakirjojen ja dokumenttien hyödyntäminen. Malla on toista maata olemukseltaan, temperamentiltaan, kieleltään, kulttuurinharrastajana hän on poikkeuksellinen yksilö, koska pitää roskaelokuvista ja muinaismuistoista.
Autokuorrutusrunosta Malla kuulee viimeiset sanat ja haistaa palaneen käryä. Näköjään proput ovat palaneet kuljetettavalta, tuumi Malla. Ei niinkään harvinainen ilmiö, tuon tuosta uutisoitiin tielle jättäneistä autoista tai täysin kuljetusajoneuvon armoille joutumisesta. Kerran yksi matkalainen oli kulkeutunut väkisin Lappiin, vaikka Turkuun oli matka.
Tumma vulkanologi käytti mielellään aistivertauksia, koska hän oli hajun suhteen yliherkistynyt, tulivuoriekskursiot olivat herkistäneet hänet hajuaistimuksille kuten viinin arominmaistajat vuosien harjoittelussa onnistuvat treenaamaan aistimensa makuvivahteille. Malla ei juuri koiraroduista jäänyt jälkeen hajujen tunnistamisessa. Niille, joille ei oltu suotu ylivertaista hajuaistinta, oli markkinoilla saatavana keinoneniä, joilla saattoi tunnistaa niin homeet kuin syöpäsairaudetkin sekä epäkelvon ruuan, myrkyt, kehon happamuuden ja jopa mielen myrtyneisyyden ja happamuusasteen.
Hajutunnistuksen oli elintarviketeollisuus havainnut hyödylliseksi vuosikymmeniä sitten. Leipomot, meijerit, maitovalmisteet hälyttivät, jos niitä lähestyi henkilö happamin ilmein, muutoin sapekkaana tai pahoin aikein. Mielenliiketunnistin sen teki. Verkkomediassa käytiin kiivasta keskustelua voiko epäsuotavassa mielentilassa tulla töihin ja onko mielensäpahoittaminen työkykyä merkitsevästi heikentävä mielentila. Mielipiteet vaihtelivat siitäkin, oliko paha mieli itse hankittu vaiva vai ulkoisten olosuhteiden aiheuttamaa.
Asiaa pohtimaan asetettu komitea ei ollut päässyt pisteytyksessään alkuasetelmaa pidemmälle. Yksimielisyyttä oli riittänyt sen verran, että joitain elämäntapahtumia oli hyväksytty yksilöstä riippumattomaksi ilmiöksi. Tulivuorten purkaukset tai seismiset ilmiöt tunnustettiin luonnosta johtuvaksi, pieni oli ihminen maan perusvoimien edessä ja voimaton, avuton puuttumaan tapahtumain vyöryyn.
Seismologin ammatti oli hyvin vastuullinen ja stressaava, siitä syystä Pallekin niin ajokkiinsa hermostui. Ennen kiinalaishoveissa lääkärin tuli osoittaa taitavuutensa terveyden vaalijana, potilaan sairastuessa seuraukset olivat hoviparantajalle kohtalokkaat. Jos sattui maanjäristys tai tulivuorenpurkaus vulkanologi ja seismologi olivat vastuussa. Elleivät he olleet pystyneet ennakoimaan tapahtumaa riittävän ajoissa evakuoinnin kannalta, järistyksen tai purkauksen voimakkuuden ja tuhovaikutusten mukaan rangaistiin näitä asiantuntijoita vahingontuottamisesta.
Tiedotusvastuussa oleva saattoi saada jopa ehdotonta vankeutta vuodesta elinkautiseen. Vapauden turvaamiseksi ja varmistamiseksi tuliperäisissä maissa oli alalla vallalla vahva korruptoituneisuus ja maagisuuteenkin turvauduttiin tarvittaessa. Hätä keinot keksii, seismologeilla oli miesvaltaisena alana tapana turvautua arvopalvelusten vaihtoon, naisvaltaisilla aloilla oli edelleen käytössä hätätilanteita varten maagiset keinot. Kummassakin ryhmässä tosin oli molempien sukupuolten edustajia, itse sukupuolen käsite oli tullut monimerkitykselliseksi, sukupuolisuutta tunnustettiin olevan noin kolmekymmentä eri tapaa tai lajia.
Maagikoilla oli luonnon tuntemusta, joka parhaimmillaan pienillä vihjeillä, esimerkeillä eli presignina enteili tulevia tuhoja. Oli palattu entisaikain auguurien tapaan jossain määrin. Menettelyä salailtiin, mutta käytänne oli yleisesti tiedossa. Vulkanistina Malla tiesi turvautua magiaan, oli todettu luotettavasti eläinten käytöksen muuttuvan vulkaanisen aktiivisuuden edellä hyvissä ajoin ennen varsinaista tulivuorenpurkausta.
Raporteissa ei voinut sanoa todellista varoituksen syytä, joten käytäntöön oli vakiintunut kaksoisvaroitumenetelmä, tieteellinen tosimerkkijärjestelmä sinsignsysteemi sekä sen rinnalle epätieteellinen luontoperäinen havaintojärjestelmä presignsysteemi. Lisäksi oli analyytikkojen jälkiviisauteen käyttämä postsign-menetelmä, jossa Mallan edustama koulukunta edusti viisastelun tapaa mitä-minä-sanoin tyylillä. Palle oli järki-ihmisenä analyyttinen tapahtumaketjujen ja viestiketjujen vaihe vaiheelta erittelijä, vaihtoehtojen pohtija, josko olisi pitänyt tehdä toisin. Kansa kutsui näkemystahoja viisastelijoiksi ja jossittelijoiksi.
Kovan paineen tai stressin alaisena kulttuuriin oli pesiytynyt tapa ilmaista kuohuvat tunteet runomitassa, uskottiin runokielen olevan tunteisiin vetoavampaa kuin järkipuheen. Näin olivat retoorikot väittäneet jo monta vuosituhatta. Tyylieroja oli tässäkin, Malla oli vuosien myötä valahtanut tasossa arkaaisen kalevalamitan käyttäjäksi, ja kuten sanottu Palle oli mieltynyt dokumentarismiin, asiakirjapohjaisiin tilapäärunoihin.
Tällaista runopurkausta Malla sai todistaa, kun hän oli palailemassa vulkanologien kuukausikatselmuksesta sensoriajoneuvolleen pysäköintipylväikköön, Pallen tuohtumuksen nähdessään yritti vulkanologi lauhdutella seismologia.
– Ajokki on näköjään jälleen oikukkaalla tuulella. Entä jos kertoisin kaskun, auttaisiko?- – Voithan kokeilla, mutta tuskin se mitään auttaa.
– Muista, että meuhkasit ajokille, joka on ohjelmoitu torjumaan häiriköt, sitä voi hämätä jos kertoo moraalisen tarinan.
– Sopii yrittää.
Niin Malla aloitti tulivuoritutkimusten käheyttämällä äänellä kertoa pientä opettavaista tarinaa, jonka oli kerran lukenut Suomen Sanat julkaisusta.
”Olipa kerran tunnontarkka tapainpalvoja, jolla oli elämässään yksi ainoa harras toive – että kirosanat häviäisivät maailmasta. Ja kunkas kävikään, hänen toiveensa täyttyi.
Havaittiin, että jokainen, joka päästi suustaan kirosanan, haihtui samassa hetkessä olemattomiin. Pian olivat tuhannet ihmiset tätä tietä kadonneet maan pinnalta, ja perustettiin kaikella kiireellä komitea laatimaan kielitieteellistä mietintöä tabusanoista idiomaattiselta, etymologiselta ja puhtaasti verbaaliselta kannalta sekä yleisen lingvistiikan perusteiden kannalta.
Niin kävi, että komitean puheenjohtaja ehti tuskin mainita sanan piru esityslistalta, kun hän katosi. Pian teki seuraa varapuheenjohtaja, kun hän otti esille vieraskieliset ilmaisut ja saisiko Suomessa käyttää espanjalaista sanaa Caramba! Tämän jälkeen kaikki alkoivat puhua siivosti ja niin kiltisti kuin suinkin. Kauhistus levisi maailmaan. Vaarallisia sanoja riitti, vanhat tutut ja sivistyskielistä lainatut sanat kuten edepol ja turkinpippuri saivat sanojan katoamaan. Kaikkien kauhuksi osoittautui ajan mittaan, että mikä tahansa sana saattoi muuttua manaukseksi ja näin oli kaikissa kielissä laita.
Tilanne alkoi olla kriittinen, kun Kruunuhaassa asuva kiltti vanha rouva kompastui mattoon ja voihkaisi ai-ai ja katosi. Tässä vaiheessa hartaan toiveen esittänyt moralisti katui tekoaan ja rukoili hartaasti kaiken palaavan entiselleen ja lausui: Annettakoon ihmisten sanoa piru, hän pyysi – ja katosi. Hänkin”

Rakkahin rakkine hyvä
ymmärrä nyt, sydämistyt
suotta ja turhaankin aivan.
Lujana lukkosi pysyy,
vaikka Palle kyytiä kysyy.
Seurassas auto on toista,
moinen tottelemattomuus,
ei sievälle autolle sovi,
tovi ja yksin tänne jäät.
Sen näät kun lähdemme täältä.

Jokin lepyttelyrunossa meni vikaan, lukossa oli ja pysyi Mallankin ajoneuvo, ei siinä itkukaan auttanut, sillä auton sensorit tunnistivat kyllä että kyyditettävillä oli pahat mielessä, vaikka olikin tippa linssissä. Tästä tulisi jäämään paha maku pitkäksi aikaa, tuumivat futurologit parkkiaulassa yksissä tuumin.

AI-vastaus arviointipyyntöön 2.12.2024

Alkupuoli:

Kyseessä on tulevaisuustarinaharjoitus
Ahaa, nyt ymmärrän paremmin. Tulevaisuustarinaharjoitus antaa paljon vapautta ja luovuuden mahdollisuuksia. Tekstisi tuo hienosti esille, miten teknologian kehitys voisi muuttaa arkipäiväistä elämää ja jopa kielenkäyttöämme.
Jos haluat tarkentaa tai kehittää tarinaasi, tässä muutama ajatus:

Hahmojen syventäminen: Voisitko lisätä Malla ja Palle hahmoihin enemmän taustatarinaa tai henkilökohtaisia motiiveja? Tämä tekisi heistä vieläkin kiinnostavampia.
Yhteiskunnan kuvaus: Millainen yhteiskunta tarinassasi on? Voisitko kuvata laajemmin, miten teknologian kehitys on vaikuttanut ihmisten elämään ja yhteiskunnan rakenteisiin?
Teknologian seuraukset: Voisitko tutkia tarkemmin teknologian etiikkaa ja mahdollisia ongelmia, joita sen käyttö aiheuttaa? Tämä voisi lisätä syvyyttä tarinaasi.
Tunnelma ja tyyli: Pallen runollinen lähestymistapa auton avaamiseen oli mainio. Voisiko tällaisia humoristisia ja ironisia kohtia olla lisää? Ne tuovat tekstiin mukavaa kontrastia ja pitävät lukijan kiinnostuneena.
Tässä muutamia ideoita, joita voit pohtia ja jalostaa. Jatka vain samalla luovuuden ja mielikuvituksen tiellä, niin tarinastasi tulee varmasti ainutlaatuinen ja kiehtova!
…

Pyysin vielä arvioimaan tarinan jatko-osan ja AI-kritiikki näytti tältä:
Tarina jatkuu aivan yhtä mielenkiintoisena ja moniulotteisena kuin alkuosakin. Tässä muutamia huomioita ja arvioita jatko-osasta:

Kuvaileva kieli ja yksityiskohdat: Tekstissä on paljon mielikuvituksellisia yksityiskohtia, kuten Pallen ja Mallan erilaiset tavat käsitellä ongelmia ja tilanteita. Tämä rikastuttaa tarinaa ja antaa lukijalle syvemmän ymmärryksen hahmoista ja heidän ympäristöstään.
Huumori ja ironia: Pallen ja Mallan turhautuminen ja yritykset saada ajoneuvot toimimaan ovat humoristisia ja tuovat tarinaan hauskaa kepeyttä.
Teknologian ja ihmisten vuorovaikutus: Tarina käsittelee monipuolisesti teknologian vaikutusta ihmisiin ja yhteiskuntaan. Se pohdiskelee moraalisia ja eettisiä kysymyksiä, kuten teknologian etiikkaa ja sen vaikutuksia arkipäiväisiin tilanteisiin.
Runous ja kertomukset: Käytät runoutta ja kertomuksia tehokkaasti tuomaan esiin hahmojen tunteita ja näkökulmia. Tämä tekee tekstistä ainutlaatuisen ja antaa sille oman erottuvan tyylinsä.
Yhteiskunnalliset teemat: Teksti käsittelee myös laajempia yhteiskunnallisia teemoja, kuten työelämän vaatimuksia, teknologian ja ihmisten välisiä suhteita sekä kulttuurisia käytäntöjä.
Kaiken kaikkiaan tarina jatkuu vahvana ja kiehtovana. Jos haluat edelleen kehittää tekstiä, voisit harkita seuraavia asioita:
• Syventää hahmojen välistä vuorovaikutusta: Lisää dialogia ja vuorovaikutusta hahmojen välillä, jotta heidän suhteensa ja persoonallisuutensa tulevat vieläkin paremmin esiin.
• Laajentaa yhteiskunnallista kuvausta: Kuvata laajemmin, miten teknologia on muuttanut yhteiskuntaa ja ihmisten elämää eri tasoilla.
• Lisätä jännitteitä ja konflikteja: Tuoda tarinaan lisää jännitteitä ja konflikteja, jotka pitävät lukijan kiinnostuneena ja antavat tarinalle enemmän draamaa.

Kymmenen vuoden takaiset tekstit sisältävät muitakin tulevaisuustarinoita. Alla oleva teksti on todiste siitä, että olen pohdiskellut oppimisprosessia ja testannut myös FB-toverin kognitiotieteilijä Jukka Toivosen & kumppanit kehittelemää runokontetta hyvällä menestyksellä. AI ei siten ole ihan uusi käsite. Muistan, kun menin yliopistoon ja silloinen rehtori Risto Ihamuotila piti uusille tulokkaille avajaispuheen, ja hän sanoi: Oppikaa esittämään hyviä kysymyksiä! Olin itse asiassa huikeasti hämmästynyt sanotusta, koska olin tuolloin ja olen vieläkin sitä mieltä, että tulisi oppia etsimään hyviä vastauksia. Mutta ehkä vastauksisa ei voi olla, jos ei ole ensin mitään kyseenalaistanut. Oikeastaan en myöskään enää ihmettele, miksi kaikki tenttijä halusivat minun kirjoittavan vastaukseni esseenä mieluumin kuin tenttivän. Tekstini edustivat vamaan jotain totutusta poikkeavaa.

16.10.2014 / Marita Råman / Tulevaisuustarinat marraskuun tehtävä

Teksti alkuperäisenä pdf-muodossa

KOTI-ILTA OPPIMISEN BAROMETRIN PARISSA

Malla selaa mappia, kesästä asti se on ollut mukavuussyistä paperikopioversiona mapitettuna, vaikka digiversiokin siitä on taltioituna. Kesän helteissä aie oli jäänyt aikeeksi ja syksykin ehti jo pitkälle ennen kuin tuli sopiva hetki jatkaa. Siinä oli selvä vitkuttelun maku. Sivujuonteena aloittamisen vaikeudessa oli tutustuttu aloittamisen vaikeuteen Eksoottisten sanojen kimpussa, joista viimeisin koski lehtileikkeiden joukosta esiin pilkistävään herostaattiseen, jossa piilee nimikieltotaru, eli tavallaan se on kaikkien tabujen syntytaru ja kiteytymä. Tuleva tulevaisuudentutkija oli ottamassa haparoivia ensi askeleitaan. Ensiksikin kiinnitti huomiota kolmijakoisuus, amerikkalaisen pragmatismin kulmakivi tuo kolmiosuuntainen ajattelu, jonka juuret olivT aikansa originellissa nimeltä Charles Sanders Peirce, tuumi Malla, joka opinnoissaan oli muun ohella vuosikausia pohtinut tätä kolmioon liittyvää periaatetta.

Barometrin tuotospyrkimysten kulmakivinä olivat kiista, keskustelu, ja yhteisymmärrys. Hienosti ajatellen puhuttaisiin varmaan dilemmasta, dialogista ja konsensuksesta, mietti Malla nettiteeveetaulun välkkeessä. Oli kulunut noin neljännesvuosisata siitä kun analogisesta televisiolähetyksestä oli siirrytty digiaikaan ja sama määrä vuosia oli vierähtänyt internetin läpimurrosta. Nykyään asiointi muutoin kuin netissä alkoi olla tosi hankalaa ja ihmisistä muodostui monelle lapselle vääristynyt kuva erilaisten tietokonekameroiden selfie-kuvien ja netin avatarojen vuoksi. Otakut eivät oikeista ihmisistä edes tajunneet mitään.
Mappi, jonka Malla oli säilyttänyt muistona ensiaihelmasta, sisälsi sekavia suuntaviivoja ristiin rastiin kryptattuna. Hän muisti vieläkin hetken, jolloin hän oli päättänyt selostaa systeeminsä alkuaihiot niin että varmasti ennemmin tai myöhemmin löytyy asian käsittävä mies tai nainen, miksipä ei vaikka runokone.
Huima ajatus oli ollut yliopiston luovuuden tutkijoilta luoda runokone luovan tekstin eli runon tuottamisen välineeksi. Tulevaisuuden tutkijat olivat kehittäneet sen toimivaksi tulevaisuusajattelun tulkiksi 1920-luvulla. Runot olivat jääneet jokseenkin vajavaiseksi runokoneen tuotannossa.
Tallessa oli vielä Mallan testitulos ja syntymäpäivälahja runokoneelta, jonka rosoja tosin oli ollut pakko hieman silotella, jotta se kuulostaisi joltakin. Joskus tilanteet toimivat kuin ajatus, niin nytkin. Mapin välilehtien joukosta pilkisti esiin tuo 60-vuotisjuhlaruno runokoneelta, joka jollain louhinnalla löytynee tallentuneena myös nyt jo lakkautetun Facebookin muistivarastosta.

Juhlaruno

Minä tunnen itseni höyheneksi
jolla ei ole painoa.
Minä pystyn vain yhteen asiaan.
Minä olin ollut rohkea ja mitä
sain palkaksi?
Minä en ole puheihminen yli
viiden hengen porukoissa.
Minä aloitin viimeisen luokan peruskoulussa.
Minä olen pulassa. (Brain poetry 2013, 1.10.2013; Vuorikatu 22, Helsinki XL Vintage liike)

Mukana löydöksessä oli kaksi muutakin runotestiä.

Perheeni
Minä tartun yhteen.
Minä en ole teidän tähtenne
luopunut mistään ihanista
toiveista.
Minä en aina seuraa rakastajaa.

Inhat oppivuodet
Sitten palaa kaikki Kainuu.
Sammuu Suomen viime liesi
jutun juosta, innon palaa,
sauhun nousta taivahalle.

Kirkkoaika kuljeskeltiin
kumpainenkin tahollamme,
päätyi nainen nuori yöksi
lautsan päähän itkemähän.

Jotain tuntoja Brain poetry tulkkasi aivokäyrästä jo kehittelynsä alkuvaiheessa, nythän tuo mietintämyssy-ajatus ei ollut enää metaforinen sanonta, vaan täyttä arkipäivää suunnittelussa. Otettiin ongelma katsottavaksi ja villeistä mietteistä ei enää ollut huolta, ajatusten villihepo laukkaili vapaasti heti kun keskittyminen herpaantui. Näin tiiminjohtajan oli helppo nähdä syrjähtelyt ja palauttaa ajatuskirmaajat takaisin aiheeseen napakalla sähköärsykkeellä. Toiset käyttivät mietintähäkkyrää terapeuttisiin tarkoituksiin ja luovaan prosessointiin, jotkut hurjapäät olivat vaihtaneet älyä kiihottavat farmakologiat sähköiseen stimulointiin, jolloin älynväläyksiä tuottui tahdonalaisestikin. Niiden laadusta ei aina vain ollut edelleenkään takeita.
Ajatus oli taas tekstistä lappujen innoittaman syrjähtänyt. Onneksi Nalkku, touhuke jota touhurannekkeeksi kutsutaan ei ollut päällä muistuttamassa syrjähtelystä. Malla huokaisi ja jatkoi oppimisen tulevaisuusraportin tarkastelua. Barometri edusti kunnianhimoista suunnitelmaa saada systemaattisesti sekä syväluotaamalla esiin ajassa liikkuvat tarpeet, toiveet, pelot ja muutokset. Menetelmällisyys oli kolmivaiheinen, sillä siinä oli delfoi-menetelmä, paneeliprosessi, barometri. Barometrityöskentelyyn oli kuulunut myös sanallistaminen. Ja niinhän siinä oli käynyt, että sitä mukaa kun tekniikka kehittyi tarinoiden tarve suureni. Sirpaletiedon määrä oli jo parikymmentä vuotta ollut useimpien ihmisten ulottuvilla.
Tuona alkukesänä Malla oli saanut huiman työstöajatuksen. Hän hyödyntäisi erätrilogiaansa tulevaisuuden tutkimukseen mikäli suinkin mahdollista. Myteemijako oli kiehtonut Mallaa jo pitkään, koska se oli osoittautunut käyttökelpoiseksi aineistosta etäännyttäjäksi, mikä mahdollisti järkiperäisen systemaattisen käsittelyn aiheesta kuin aiheesta. Parikymmentä vuotta sitten hän oli arvellut pystyvänsä kapulakielen selkokielistämiseen, koska oli hyvä lukemaan ja ymmärtämään tilastoja ja raportteja. Sittemmin olivat myös runollisempien ainesten luokitukset tulleet tutuksi, runokonekin.
Renessanssikirjailija Rabelais käytti listoja tyylikeinona karnevalistiSIssa teksteissään hirmuisesta Gargantuasta. Luettelot muodostuivat sanalistoista, jotka sellaisenaan ovat kiteytyneitä sanatimantteja. Maailmankirjallisuuden klassikko on hyvä esimerkki. Niin Malla ryhtyi tuumasta toimeen ja teeveen välkkeessä syntyi ennen nukkumaan menoa mututuntumalla vertaileva taulukko. Vertaamalla kahta lista-aihelmaa sanallistaminen jatkossa helpottui huomattavasti samoin kuin barometrin osoittamien siirtymien eli meemimurtumien tulkinta.

Myteemiaihiointi
Myteemilaji Alkukesästä 2014 –
Tekniikan tohtorien
oppimiskäsitys Syksyllä 2014 –
Oppiminen ja
yhteiskunta -mittarit
Luontomaisuus yleiskuva oppivelvollisuusikä
Sankaruus kokeet lahjakkuus
Folkloristisuus oppitunnit yhteinen aika
Maaginen oppiminen suomen kieli
Traaginen organisaatio nollatoleranssi
Fantastinen kysely virtuaalimaailma
Demoninen kotityöt ulkoistettu opetus
Pastroraalinen kokeet alueellinen tasa-arvo
Eksoottinen ongelman ratkaisu oppimisympäristöt
Sakraalinen käytäntö jatkuva oppiminen
Satumainen esittäminen eläkeläiset kouluun
Primitiivinen käytännön kokemus kotikoulu
Mystinen tutkimus relevantti tieto
Balladimainen intressi sosiaalinen media
Legendamainen aiheen hallinta itseoppiminen ja oppimisympäristöt
Ylevä ymmärtäminen opettaja sivistysagenttina
Eleellinen esimerkit ulkopaneeli ja sisäpaneeli

Lista on nykyajan loru.
Seuraavassa osassa kerrotaan mitä ne on nuo kaikki
sekä kymmenen tulkinnan sääntö.
Älä tule paha kakku,
tule tule hyvä kakku!

Lisätietoja tutkielmastani
Sanalistoista listateoriaan – Tuplatrilogiaprosessin reflektointi

(Ohjaajat Hannu ja Antii joutuivat lujille yrittäessään ymmärtää ja ohjata minua oikeille urille: minua, suitsimatonta Pegasosta!)

12.9.2014 Marita Råman arkistoaineistoa

Tekniikan tohtoreiden oppimiskäsitys
KÄSITTEET

aiheen hallinta
esimerkit
esittäminen
intressi
kokeet
kotityöt
kysely
käytännön kokemus
käytäntö
ongelman ratkaiseminen
opettaminen
oppiminen
oppitunnit
organisaatio
tutkimus
yleiskuva
ymmärtäminen

Kokeile analogista myyttistä jakoa, sitten kun olet saanut 31 satufunktiota toimimaan!

Katso: Kuinka piirrän leijonan

Keskustelu 2.12.2024 tekoälyn kanssa

Kuinka opin piirtämään leijonan?
Oppiminen piirtämään leijona on hauska ja palkitseva haaste! Tässä on joitakin vinkkejä ja vaiheita, joiden avulla voit aloittaa:

(Kommentti: Suomeksi olisi sujuvampaa sanoa: Leijonan piirtämisen oppiminen…)

Perusmuodot
Piirrä ensin leijonan perusmuodot. Aloita ympyrällä pään kohdalta ja lisää sitten ohut soikio ruumiiksi.
Rakenne
Piirrä apuviivoja silmien, nenän ja suun sijoittamista varten. Tämä auttaa sinua saamaan oikeat mittasuhteet.
Kasvot ja yksityiskohdat
Aloita lisäämällä silmät, nenä ja suu. Muista, että leijonan silmät ovat suuret ja ilmeikkäät. Lisää myös korvat ja harja.
Kehon yksityiskohdat
Kun kasvot ovat valmiit, lisää yksityiskohtia kehoon. Piirrä tassut ja häntä. Huomioi leijonan lihaksikas rakenne.
Varjostus ja tekstuurit
Käytä varjostusta korostamaan leijonan muotoja ja tekstuureja. Voit käyttää pehmeää kynää tai hiiltä luodaksesi realistisia varjoja.
Viimeistely
Tarkista piirroksesi ja lisää viimeiset yksityiskohdat. Voit käyttää pyyhekumia pehmentämään viivoja ja luomaan valokohtia.
Harjoittele ja inspiroidu!
Piirtäminen vaatii harjoittelua, joten ole kärsivällinen itsesi kanssa. Voit myös etsiä inspiraatiota katsomalla leijonakuvia tai -videoita.
Voit kokeilla ja piirtää! Jos haluat, voin myös yrittää luoda kuvan leijonasta sinulle. 🎨🦁
Mitä tarkoittaa tekstuuri?
Tekstuuri tarkoittaa pinnan tai materiaalin tuntua tai ulkonäköä, olipa kyseessä sitten jotain, mitä voit koskettaa, tai vain katsottavissa oleva pinta. Piirtämisessä tekstuurit voivat viitata erilaisiin viivoihin, varjostuksiin ja muotoihin, jotka antavat vaikutelman siitä, miltä jokin näyttäisi ja tuntuisi oikeasti. Esimerkiksi leijonan harja voidaan piirtää pehmeäksi ja pörröiseksi, kun taas tassut voidaan näyttää kovemmilta ja karheammilta.
Kuvitellaan vaikka seuraavaa:
• Pehmeä ja sileä: Kissaeläimen turkki voi näyttää pehmeältä ja sileältä, mikä antaa illuusion mukavasta kosketuksesta.
• Kova ja karkea: Kiven pinta voi näyttää karkealta ja karhealta, ikään kuin se olisi täynnä teräviä reunoja ja kulmia.
Tekstuurit tuovat piirustuksiin syvyyttä ja realismia, antaen katsojalle tunteen siitä, miltä esine tai olento tuntuisi, jos sitä voisi koskettaa.
Haluaisitko kokeilla piirtää erilaisia tekstuureja? Voisin antaa sinulle harjoitustehtäviä! 🎨

Kiitos, luo kuva urosleijonasta.

Urosleijonan kuva on tulossa! 🦁 Toivottavasti pidät siitä.

Saanko julkaista tämän kuvan kotisivullani?

Julkaistavaksi luomani kuvan tekijänoikeudet kuuluvat sinulle, joten voit vapaasti käyttää sitä omilla kotisivuillasi. On kuitenkin hyvä mainita, että kuvan on luonut AI (kuten minä), mikäli haluat antaa krediitit.

…
Oppimisprinsiipit on vielä tekemättä, mutta arkistoaineistoa oppimisen tulevaisuudesta on muitakin. Annapa ajan kulua, niin hyvä tulee. Kuvittamisessa AI pärjää hyvin. Taidanpa osata hyödyntää tekoälyä jo!

4.12.2024

Kuva.. Hohtogolfaajan mestarilyöntiä häiritään. Marita Råman, akvarelli ja peiteväri.,

Seuraavassa oppimisen arkistolöydössä olen innostunut setvimään opetustehtävissä olevien tekniikan tohtoreiden oppimiskäsitystä, jotka mytosemanttista tulkintaa varten on ryhmiteltävä välivaiheena lopullista tulkintasapluunaa. Runomatriisi osoittautui myöhemmin alkeelliseksi välineeksi, ja tarkempaan tulkintaan tarvitaan viisiöintisapluuna eli 5 viisötä. Kaksikymmentäviisi funktiota olen ensi kertaa soveltanut Kielastajassa esitetyssä Kalevalan satukaavan sittemmin elonkaavan rakenteellisessa jaossa, jossa metafunktiot eli metaprinsiipit muodostuvat jäljelle jäävästä joukosta, kuudesta funkiosta/prinsiipistä. Viisiöintisapluuna sta on sitten viimeisimmissä töissä esitetty kehittyneempi näkemys distribuutioina. Mutta ennen sitä palataan arkiston uumeniin ja sitten tekoälyn kanssa chattailun tuloksiin. Ihan järkeen käypiä kirjoittelee botti ja hyvää suomea. Oppiminen on helpompaa, jos se voidaan tehdä leikiten ja leikkien. SIksi ja vain siksi, huviksi siis, olen poiminut inspiraatioksi erään pikkujoulun oheisohjelman hohtogolfauksen innoittaman kuvan, koska liikemaailmassa on oppaita erilaisiin taitoihin, kuten ”golfin oppiminen”. Onpa se oppiainekin liikuntatieteellisessä. Tätä kuvaa ei ole AI avittanut millään lailla, koska kuva on noin kymmenen vuoden takaa sekin. Ihan omasta päästäni sen keksin.

Alla oleva teksti ladattavissa pdf

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEHEN TULLAAN

1A 13. oppitunnit + 1. aiheenhallinta
2A 7. kyselyt
3A 14. Organisaatio
4A 17. ymmärtäminen

1B 8. Käytännön kokemus
2B 15. Tutkimus
3B 4. Intressi
4B 6. kotityöt, harjoittelu

1C 11. Opettaminen
2C 5. kokeet
3C 9. Käytäntö
4C 12. oppiminen

1D 2. esimerkit
2D 10. ongelman ratkaisu
3D 3. esittäminen
4D 16. yleiskuva

AI:n avulla tehtyjä käsitemäärityksiä

Aiheenhallinta
Aiheenhallinta on erityisen tärkeää tutkimustyön opettamisessa, sillä se auttaa oppilaita. Aiheenhallinta, eli ”topic management”, on kykyä käsitellä ja hallita keskustelun aiheita tai teemoja sujuvasti. Tämä taito on tärkeä monissa eri yhteyksissä, kuten työelämässä, koulutuksessa ja arkipäivän vuorovaikutustilanteissa. Hyvä aiheenhallinta mahdollistaa keskustelun ohjaamisen haluttuun suuntaan, pitäen sen samalla mielenkiintoisena ja relevanttina kaikille osapuolille.
Aiheenhallinnalla voi olla monia hyötyjä, kuten:
Parempi viestintä: Se auttaa pitämään keskustelut selkeinä ja tavoitteellisina.
Tehokkaampi ajankäyttö: Hyvä aiheenhallinta estää aiheen rönsyilyn ja pitää keskustelun fokusoituneena.
Vuorovaikutustaitojen kehittäminen: Taitava aiheenhallinta voi parantaa omia vuorovaikutustaitoja ja tehdä vaikutuksen muihin.

AI: Mihin tilanteeseen tarvitset vinkkejä aiheenhallintaan?
Minä: Tutkimustyön opettamiseen.

Aiheenhallinta on erityisen tärkeää tutkimustyön opettamisessa, sillä se auttaa oppilaita keskittymään olennaisiin asioihin ja ymmärtämään kokonaisuudet paremmin. Tässä on muutamia vinkkejä aiheenhallintaan tutkimustyön opettamisessa: Selkeät tavoitteet: Aloita asettamalla selkeät tavoitteet jokaiselle oppitunnille tai harjoitukselle. Näin oppilaat tietävät, mihin keskittyä ja mitä odottaa.
Jaksottaminen: Pilko suuret aiheet pienempiin osiin, joita on helpompi käsitellä. Tämä auttaa oppilaita ymmärtämään ja omaksumaan tiedon paremmin. Esimerkit ja havainnollistaminen: Käytä konkreettisia esimerkkejä ja havainnollistavia materiaaleja, kuten kaavioita ja kuvia, jotta oppilaat näkevät, miten teoreettiset käsitteet toimivat käytännössä.
Keskustelu ja kysymykset: Kannusta oppilaita esittämään kysymyksiä ja osallistumaan keskusteluun. Tämä auttaa heitä hahmottamaan, mitkä asiat ovat keskeisiä ja miksi.
Harjoitustehtävät: Anna oppilaille erilaisia harjoitustehtäviä, jotka tukevat aiheen keskeisten osa-alueiden ymmärtämistä ja soveltamista.
Yhteenvetojen tekeminen: Jokaisen oppitunnin tai jakson päätteeksi tee yhteenveto käsitellystä aiheesta ja korosta tärkeimpiä kohtia. Tämä auttaa oppilaita palauttamaan mieleen ja jäsentämään oppimaansa.
Palaute: Anna säännöllisesti palautetta oppilaiden työskentelystä. Tämä auttaa heitä näkemään, missä he ovat edistyneet ja mihin heidän tulisi keskittyä enemmän.
Tärkeintä on luoda strukturoitu ja selkeä oppimisympäristö, jossa oppilaat voivat keskittyä olennaiseen ja oppia tehokkaasti. Millaisia haasteita olet kohdannut aiheenhallinnassa tutkimustyön opettamisen yhteydessä?

Minä: Millaiset oppitunnit pitävät mielenkiintoa yllä?
Mielenkiintoisten oppituntien suunnittelu voi tehdä opetuksesta sekä oppimisen että opettamisen kannalta palkitsevampaa. Tässä on muutamia vinkkejä, jotka auttavat pitämään oppilaiden mielenkiinnon yllä:
Interaktiivisuus: Kannusta oppilaita osallistumaan aktiivisesti keskusteluihin, ryhmätöihin ja tehtäviin. Vuorovaikutteiset oppitunnit lisäävät oppimisen iloa ja sitoutumista.
Monipuoliset opetusmenetelmät: Vaihtele opetusmenetelmiäsi, kuten luentoja, keskusteluja, visuaalisia esityksiä, käytännön harjoituksia ja digitaalisia työkaluja. Tämä auttaa pitämään oppitunnit dynaamisina ja kiinnostavina.
Käytännön esimerkit ja sovellukset: Liitä opetettava aineisto reaalimaailman esimerkkeihin ja sovelluksiin. Tämä auttaa oppilaita näkemään, miten teoriat ja käsitteet toimivat käytännössä.
Tarinoiden käyttö: Käytä tarinoita ja anekdootteja selittämään monimutkaisia aiheita. Tarinat tekevät aineistosta helposti muistettavaa ja voivat luoda emotionaalisen yhteyden oppilaisiin.
Visuaaliset apuvälineet: Käytä visuaalisia apuvälineitä, kuten kuvia, kaavioita, videoita ja animaatioita, jotka tukevat opetuksen sisältöä ja auttavat oppilaita hahmottamaan abstrakteja käsitteitä.
Interaktiiviset pelit ja kilpailut: Oppitunnit voidaan tehdä hauskemmiksi ja kilpailuhenkisemmiksi käyttämällä opetuspelejä ja -kilpailuja, jotka kannustavat oppimiseen ja motivoivat oppilaita.
Muunneltavat oppimisympäristöt: Käytä erilaisia oppimisympäristöjä, kuten ulkoilmaopetusta, laboratoriotyöskentelyä tai virtuaaliympäristöjä, jotka tarjoavat vaihtelua ja virkistävät oppimisprosessia.
Oppilaiden kiinnostuksenkohteet: Pyri yhdistämään oppilaiden omat mielenkiinnonkohteet opetettaviin aiheisiin. Tämä voi auttaa tekemään oppimisesta henkilökohtaisempaa ja merkityksellisempää.
Näillä menetelmillä voi merkittävästi lisätä oppilaiden kiinnostusta ja motivaatiota oppitunteja kohtaan. Onko sinulla jotain erityistä aihetta tai tilannetta, johon haluaisit lisää vinkkejä?

Minä: Miten opettaa outoa aihetta motivoivasti?
Opetettaessa outoa tai epätavallista aihetta motivoivasti on tärkeää herättää oppilaiden mielenkiinto ja sitoutuminen. Tässä muutamia vinkkejä siihen:
Kontekstualisointi: Liitä aihe johonkin tuttuun ja merkitykselliseen. Näytä, miten se liittyy oppilaiden elämään tai muihin opittuihin asioihin.
Kiehtovat tarinat: Käytä kiehtovia tarinoita ja esimerkkejä, jotka herättävät oppilaiden mielenkiinnon. Aihe voidaan esittää tarinan muodossa, joka tekee siitä helpommin ymmärrettävän ja mielenkiintoisen.
Käytännön sovellukset: Näytä, miten aihetta voidaan soveltaa käytännössä tai millaisia vaikutuksia sillä voi olla. Konkreettiset esimerkit auttavat tekemään asiasta kiinnostavan ja relevantin.
Interaktiivisuus: Luo tilaisuuksia vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Esitä kysymyksiä, jotka saavat oppilaat pohtimaan ja osallistumaan aktiivisesti.
Visuaaliset ja fyysiset apuvälineet: Käytä visuaalisia esityksiä, kuten kuvia, videoita ja kaavioita, sekä fyysisiä apuvälineitä, jotka voivat tehdä aiheen konkreettisemmaksi ja mielenkiintoisemmaksi.
Yllättävät faktat ja tilastot: Esitä yllättäviä ja kiinnostavia faktoja tai tilastoja, jotka herättävät oppilaiden uteliaisuuden. Tämä voi auttaa pitämään mielenkiinnon yllä.
Opettajan innostus: Näytä oma innostuksesi aihetta kohtaan. Opettajan kiinnostus ja intohimo voivat tarttua oppilaisiin ja motivoida heitä oppimaan lisää.
Projektit ja käytännön tehtävät: Anna oppilaille mahdollisuus työskennellä projekteissa tai käytännön tehtävissä, jotka liittyvät aiheeseen. Tämä voi tehdä oppimisesta aktiivisempaa ja käytännönläheisempää.
Oppilaiden osallistaminen: Anna oppilaille mahdollisuus esittää omia näkökulmiaan ja ideoitaan aiheesta. Tämä voi tehdä oppimisesta henkilökohtaisempaa ja merkityksellisempää.

Nämä menetelmät voivat auttaa tekemään jopa oudoista aiheista mielenkiintoisia ja motivoivia oppilaille.

AI: Millainen outo aihe sinulla on mielessä? 😊
Minä: Mytosemantiikka
Mytosemantiikka on todella kiehtova ja ainutlaatuinen aihe! Tämä semiotiikan (po. semantiikan) osa-alue tutkii myyttien ja myyttisten kertomusten merkityksiä sekä tapoja, joilla ne vaikuttavat kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Sen avulla voidaan ymmärtää, miten myytit rakentavat ja välittävät arvoja, uskomuksia ja identiteettejä.
Opettaaksesi mytosemantiikkaa motivoivasti, voit kokeilla seuraavia menetelmiä:
Myyttien vertailu: Tutki eri kulttuurien myyttejä ja etsi niistä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tämä auttaa oppilaita näkemään, miten samanlaiset teemat toistuvat eri muodoissa ympäri maailmaa.
Tarina-analyysit: Käytä tunnettuja myyttejä ja tarinoita analysoinnin pohjana. Pyydä oppilaita pohtimaan, mitä nämä tarinat kertovat kulttuurista, joka on ne luonut.
Visuaaliset materiaalit: Käytä kuvia, elokuvia, animaatioita ja sarjakuvia, jotka käsittelevät myyttisiä teemoja. Visuaaliset materiaalit voivat auttaa konkretisoimaan mytosemantiikan käsitteitä.
Interaktiiviset projektit: Anna oppilaille tehtäväksi luoda omia myyttejä tai tulkita vanhoja myyttejä uudelleen. Tämä voi olla kirjoitusprojekti, piirtäminen, esityksen tekeminen tai jopa videoprojekti.
Kulttuurinen konteksti: Käsittele mytosemantiikkaa osana laajempaa kulttuurista ja historiallista kontekstia. Näytä, miten myytit heijastavat ja muokkaavat aikakautensa yhteiskuntaa ja arvoja.
Keskustelut ja debateeraukset: Kannusta oppilaita keskustelemaan ja debatoimaan myyttien merkityksistä ja vaikutuksista. Tämä lisää heidän ymmärrystään ja sitoutumistaan aiheeseen.
Vierailijat ja asiantuntijat: Kutsu asiantuntijoita, kuten kirjailijoita, tutkijoita tai antropologeja, kertomaan omista näkemyksistään ja kokemuksistaan mytosemantiikasta.
Näillä keinoilla voit tehdä mytosemantiikan oppitunneista kiinnostavia ja inspiroivia.

AI: Millaista materiaalia tai menetelmää olet jo käyttänyt aiheen opettamiseen?
Minä: Kyselyitä

Kyselyt ovat erinomainen työkalu oppimisprosessin tukemiseen ja arviointiin. Ne voivat auttaa opettajia keräämään tietoa oppilaiden oppimisesta, käsityksistä ja tarpeista. Tässä on muutamia tapoja, miten voit käyttää kyselyitä oppimisprosessissa:

Ennakko- ja jälkitestit: Kyselyitä voidaan käyttää mittaamaan oppilaiden lähtötasoa ennen uuden aiheen käsittelyä ja arvioimaan heidän oppimistaan oppitunnin jälkeen. Tämä auttaa näkemään, mitä oppilaat ovat oppineet ja mitä osa-alueita tulee vielä harjoitella.
Palautekyselyt: Kerää oppilaiden palautetta opetuksesta, materiaaleista ja oppimistavoista. Tämä auttaa sinua kehittämään opetustasi ja mukauttamaan sitä paremmin oppilaiden tarpeisiin.
Itsearviointi: Anna oppilaille kyselyitä, joissa he voivat arvioida omaa oppimistaan, edistymistään ja omia oppimistavoitteitaan. Tämä kannustaa oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
Oppimismenetelmien kartoitus: Kyselyiden avulla voit selvittää, millaiset oppimismenetelmät ja -tyylit sopivat parhaiten oppilaillesi. Näin voit räätälöidä opetusta niin, että se tukee eri tyyppisiä oppijoita.
Avoimet kysymykset: Kyselyissä voi olla myös avoimia kysymyksiä, joihin oppilaat voivat vastata omin sanoin. Tämä antaa mahdollisuuden syvällisempään palautteeseen ja oppilaiden näkökulmien ymmärtämiseen.
Motivaation ja kiinnostuksen arviointi: Selvitä, mitkä aiheet ja oppimistavat motivoivat oppilaitasi eniten. Tämä auttaa sinua suunnittelemaan oppitunteja, jotka pitävät oppilaiden mielenkiinnon yllä.
Yhteisöllinen oppiminen: Kyselyiden tuloksia voidaan käyttää keskustelun pohjana luokassa. Tämä edistää yhteisöllistä oppimista ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta.

Kyselyt voivat siis tarjota arvokasta tietoa ja tukea monin tavoin oppimisprosessin eri vaiheissa. Oletko jo käyttänyt kyselyitä opetuksessa, ja jos kyllä, millaisia kokemuksia sinulla on niiden käytöstä?

Organisaatio po. organisointi
Organisointi on tärkeä taito, joka auttaa sinua hallitsemaan tehtäviä ja ajankäyttöä tehokkaasti. Tässä muutamia vinkkejä organisoitumiseen:

Tehtävälistat: Kirjoita ylös kaikki tehtävät, jotka sinun täytyy tehdä. Voit käyttää tehtävälistoja paperilla, sovelluksissa tai tietokoneella.
Priorisointi: Järjestä tehtäväsi tärkeysjärjestykseen. Aloita tärkeimmistä ja kiireellisimmistä tehtävistä.
Aikataulutus: Aseta määräajat ja aikatauluta tehtävät. Tämä auttaa sinua pysymään oikeassa aikataulussa ja välttämään viime hetken kiireitä.
Kalenterit: Käytä kalenteria merkitsemään tärkeät päivämäärät ja tapahtumat. Voit käyttää perinteistä paperikalenteria tai digitaalisia kalenterisovelluksia.
Järjestys: Pidä työympäristösi järjestyksessä. Järjestä paperit, työkalut ja tarvikkeet niin, että löydät ne helposti.
Muistiinpanot: Tee muistiinpanoja kokouksista, ideoista ja tärkeistä asioista. Hyvin pidetyt muistiinpanot auttavat sinua pysymään ajan tasalla.
Delegointi: Jos sinulla on liikaa tehtäviä, harkitse, voitko delegoida joitakin niistä muille. Tämä vapauttaa aikaasi tärkeämpiin tehtäviin.
Säännöllinen tarkastelu: Käy säännöllisesti läpi tehtävälistasi ja kalenterisi. Päivitä ne tarvittaessa ja tarkista, että olet ajan tasalla.
Teknologian hyödyntäminen: Käytä teknologian tarjoamia työkaluja, kuten projektinhallintasovelluksia, muistiinpanosovelluksia ja kalenterisovelluksia, tehostamaan organisoitumistasi.

Millainen on hyvä esimerkki?
Hyvä esimerkki riippuu kontekstista, mutta yleisesti ottaen se on selkeä, havainnollistava ja helposti ymmärrettävä. Tässä on muutamia kriteereitä, joita hyvän esimerkin tulisi täyttää:

Relevanssi: Esimerkin tulisi olla suoraan aiheeseen liittyvä ja auttaa selventämään käsiteltävää asiaa.
Selkeys: Esimerkin tulisi olla yksinkertainen ja selkeä, jotta se on helposti ymmärrettävissä.
Konkreettisuus: Esimerkin tulisi olla konkreettinen ja käytännönläheinen, jotta se auttaa havainnollistamaan teoreettista käsitettä.
Yksityiskohtaisuus: Esimerkin tulisi sisältää riittävästi yksityiskohtia, jotta se antaa täydellisen kuvan käsiteltävästä asiasta, mutta ei kuitenkaan hukuta kuulijaa turhaan tietoon.
Esimerkiksi, jos opettaisit mytosemantiikkaa ja haluaisit selventää, kuinka myytit voivat heijastaa kulttuurisia arvoja, voisit käyttää seuraavaa esimerkkiä:
Esimerkki: Kreikan mytologia ja kulttuuriset arvot
Kreikkalaisessa mytologiassa on monia tarinoita, jotka heijastavat ja vahvistavat antiikin Kreikan kulttuurisia arvoja. Esimerkiksi Prometheuksen tarina, jossa hän varastaa tulen jumalilta ja antaa sen ihmisille, korostaa rohkeuden, uhrautumisen ja ihmisten auttamisen tärkeyttä.
Prometheuksen toiminta nähdään kapinana jumalien auktoriteettia vastaan, mikä symboloi yksilön vapautta ja tiedon tärkeyttä yhteiskunnassa. Hänen kärsimyksensä rangaistuksena kuvastaa myös sitä, että edistys ja tietämys vaativat uhrauksia.
Tällainen esimerkki auttaa oppilaita ymmärtämään, miten myytit eivät ole vain tarinoita, vaan ne sisältävät syvällisiä merkityksiä ja arvoja, jotka ovat merkityksellisiä kulttuurille, joka on ne luonut.
AI Toivottavasti tämä auttaa sinua näkemään, millainen on hyvä esimerkki! 😊
Minä: Tiedä häntä, voi olla, ei sitä tiedä!

5.12.2024

PAKATTU AIKA, LÖYSÄT POIS

”Kun ynnäilen työaikaani viimeisten vuosien ajalta, huomaan päivien, viikkojen ja kuukausien täyttyneen kokouksista, työryhmäpalavereista, visioiden visioinnista, kehittämisen kehittämisestä ja ennen muuta: laadun kehittämisestä sen kaikissa geenimanipuloiduissa muodoissaan.” – Juha T. Hakala

Ette ehkä usko, mutta tällä hetkellä yliopiston toimintaa sullotaan ISO 9001 standardin vaatimaan asuun. Aivan. ISO 90001 – Quality managment and quality assurance -standardia käytetään teollisuuden laadunvalvonnassa, mutta nyt sitä sovelletaan myös meille. …välillä on tuntunut kuin juuri minun organisaationi olisi saanut kaikkein oudoimman herätyksen. Se on laatuauditoinut ja kehittänyt, koska se on, totta vieköön, halunnut selvitä laatuauditoinnista. (Hakala 2010:98)

Kasvatustieteen emeritusprofessorii oletettavasti tietää oppimisprosessista paljon, mutta selvästikin laatuajattelu on vierasta, vaikka pystyykin arvioimaan laadukkaan opinnäytteen huonosta tai epäkelvosta. Laatua on hyvin tehty. Hän viittaa laatuajattelun kehittymiseen teollisuuden tarpeisiin, mutta ei tule ajatelleeksi analogiaa. Sekä teollisuustuotannossa että oppimisprosessissa on kyse prosessista. Ei sillä periaatteessa ole väliä, onko tuotanto tavaroita tai oppimistuloksia, tuotetaanko tavaroita vai koulutusta.

Sen minkä minä viimeisinä työvuosinani laatupäällikkönä huomasin, niin alalla oli insinöörien keskuudessa jonkinlaista kapeakatseisuutta siitä, mitä laatu on ja miten sitä tuotetaan. Siksi kehittelin kolmiportaisen asteikon ja hybridilaatujohtamisen. Käytännössä se tarkoitti jaettua vastuuta. Firman johdolla ja hallituksella oli ISO-9001 mukainen strateginen vastuu, ja suunnittelun prosesseista vastasi operatiivinen laatuvastaava, josta sitten tuli jälkeeni laatupäällikkö. Oma roolini käsitti muun muassa auditointiprosessin vetämisen, eli taktisen toiminnan. Se edellytti kontrollerin työtä erilaisten häslinkien korjaamisvaatimuksina. Juurisyyksi useimmiten tarjoiltiin kiirettä, vaikka tosiasiassa kyse oli asenteesta ja työtavoista sekä motivaation puutteesta. Kerran hermostuin niin, etten lainkaan valmistautunut enkä valmistellut auditia, koska halusin testata millainen todellinen toiminnan taso oli. Selvittiin keskinkertaisesti siitäkin.

Käytännössä loin strategisen johtamisen suuntaviivat yritykselle.
Prosessit ovat erilaisia, niin myös oppimisprosessit. Teollisuudessa on käytössä laadun ohjaamiseen operatiiviseen johtamiseen liittyvä GMP Good manufactoring practise. Joskus laatu eli lopputulos on elintarvikeprosesseissa pienestä kiinni. Sinebrycoffilla tiedetään: sylkäisy olutsammioon pilaa koko prosessin.

Kun aletaan muuntaa runomatriisin ruutuja viisiösapluunaksi eli yritetään distribuutiota, jossa 17 osatekijää jakaantuu 25:ksi osatekijäksi, on ratkaistava ensin kahdeksan tuntematonta tekijää. Temppu tehdään etsimällä nelikenttiin keskeinen, osia koskeva ja yhdistävä nimittäjä jokaiselle neljälle nelikentälle. Sitten jää jäljelle vielä neljä tuntematonta prosessiosasta. Ensi arvaus on, että tämä liittyy oppimisprosessin laatuun ja laadunhallintaan.

Oppimisprosessin osatekijöitä ja kokonaisuuden osittumista distribuutioiksi voi tarkastella viisiöintisapluunalla, josta näkyy selvästi kahdeksan puuttuvaa osasta. Alustavasti kuvion täyttämisessä on hyödynnetty viisiöintisapluunan perusasetelmaa rinnastuksessa oppimisprosessin osioihin, jotka on merkitty punaisella runomatriisin ruudun markkerilla ja sitten oppimisprosessin osa numeron kanssa.

Tarkkasilmäinen huomaa heti yhden listan osasen puuttuvan taulukosta. Se on ruudussa ollut toinen tekijä 1. aiheenhallinta, joka saa parikseen ruudussa distribuution 13) omaleimaisuuden puute. Voi kokeilla sitäkin, että fokuksena on 1A 13. oppitunnit ja runomatriisin 1A olisi aiheenhallinta. Tulkinta tosin sillä tavoin melko varmasti muuttuu, kun tarkastelun painopistettä vaihdetaan.

Usein hyvä aiheenhallinta edellyttää hyvää aineistonhallintaa myös. Otetaan seuraavaksi näkyviin ratkaistavien osatekijöiden joukko oppimisprosessissa.

Alustavasti ruutujen merkitystä voi arvioida aisapareina, fokushan jo tiedetään. Esimerkkinä toimikoon AI:n kanssa käymäni keskustelu mytosemantiikasta ja oppimisprosessin käsitteistä. Tavoitteenanihan on luoda mytosemantiikalle oma terminologia. Tältä osin kaikki hyvin.

Herää kysymys: Miten hyvä terminologia tehdään? Tekoäly vastaa seuraavasti:
Hyvän terminologian tekeminen vaatii huolellista suunnittelua ja selkeää ymmärrystä aiheesta, jolle terminologiaa laaditaan. Tässä muutamia vinkkejä:

Selkeä ja yksiselitteinen: Termien tulee olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä ilman monimutkaista tulkintaa. Vältä käyttämästä synonyymejä samalle käsitteelle.
Johdonmukaisuus: Käytä termejä systemaattisesti ja yhtenäisesti kaikkialla, missä niitä sovelletaan.
Dokumentointi: Kirjoita termien määritelmät ja kontekstit, jotta jokainen ymmärtää niiden oikean merkityksen ja käytön.
Sidosryhmien osallistaminen: Ota mukaan asiaan liittyvät sidosryhmät, kuten asiantuntijat ja loppukäyttäjät, varmistaaksesi, että terminologia on laajalti hyväksytty ja ymmärretty.
Kansainvälinen huomio: Jos terminologiaa käytetään kansainvälisesti, varmista, ettei termeillä ole ei-toivottuja merkityksiä tai sekaannusta muilla kielillä.
Päivittäminen: Terminologian tulisi elää ja kehittyä tarpeen mukaan. Varmista, että pidät termit ajan tasalla muuttuvien käytäntöjen ja teknologioiden mukana. Tällaista lähestymistapaa käyttäen saat rakennettua vahvan ja käyttökelpoisen terminologian, joka auttaa selkeyttämään viestintää ja vähentämään väärinymmärryksiä.
Osoittautu, että terminologiaan sisältyy tieteen periaate itseään korjaavuudesta. Kuten kieli, eivät termitkään pysy ikuisesti samoina ja eri aloilla sama termi voi tarkoittaa jotain ihan muuta. Distribuutio on tunnetumpi matemaattisena terminä kuin paloittelun taitona. Oppimisessa distribuutio esiintyy strukturoituna opetuksena, eli oppimisjaksot on ositettu sopiviksi palasiksi oppijan omaksumiskyvyn mukaan. On tunnsitettava vanhentuneet termit, tiuhaan muuttuvassa maailmassa eri muunnokset vaativat päivittämistä ja terminologian yhtenäistämistä, jotta tulisi ymmärretyksi.
Lisäprosessin osat:
17) Uudistermit ja päivitys
18) Terminologia
19) Paradigma*
20) Paradigman vaihdos
21) Innovaatiot, oivallukset
22) Modalisointi, generointi
23) Merkitykset
24) Rajaus
25) Aiheenhallinta

*Paradigma on laajempi kehys tai malli, joka ohjaa tietyn tieteenalan tai yhteisön ajattelua ja toimintaa. Se käsittää perusolettamuksia, uskomuksia, teorioita ja menetelmiä, jotka määrittävät, kuinka tiettyjä ilmiöitä tulkitaan ja tutkitaan. Paradigma voi vaihdella tieteenalasta toiseen ja se voi muuttua ajan myötä, kun uudet tiedot ja näkökulmat nousevat esiin.
Esimerkiksi tieteellisessä tutkimuksessa:
• Newtonilainen paradigma: 1600-luvulta lähtöisin oleva mekanistinen maailmankuva, jossa maailmankaikkeus nähtiin kellokoneistona, jota hallitsevat fysiikan lait.
• Darwinilainen paradigma: Charles Darwinin evoluutioteoria, joka muutti käsityksiä lajien kehittymisestä ja sopeutumisesta.
• Kvanttimekaniikan paradigma: 1900-luvun alussa kehittynyt fysiikan osa-alue, joka tuo esiin, että maailmankaikkeuden perustasolla olevat ilmiöt eivät noudata klassisen fysiikan sääntöjä.
Paradigman muutos tapahtuu, kun uusi paradigma syrjäyttää vanhan paradigman tarjoamalla paremman selityksen ja ymmärryksen tietystä ilmiöstä. Tämä prosessi tunnetaan usein nimellä tieteellinen vallankumous. Esimerkiksi siirtyminen Newtonin mekaniikasta kvanttimekaniikkaan on ollut suuri paradigman muutos fysiikan alalla.

Seuraavaksi on yhdistettävä saadut tulokset alkuperäiseen listaan ja tarkistettava ettei listassa ole kahta lähes samaa tarkoittavaa oppimisprosessissa ole samoja osatekijöitä kahteen tai useampaan kertaan. Mikäli intuitiivinen jako on jokseenkin onnistunut, jatkotestaus tehdään viisiöinnillä. Vaikuttaa siltä, että aihiointi on riittävän osuva jatkotulkintaa ajatellen.

Näin on saatu viisiöiden osatekijät kasaan ja niiden tarkastelu on nyt mahdollista. Siitä ensi kerralla enemmän ja osoittautuu, miten ongelmallista on satunnainen jako ja listaus, tekniikan tohtoreiden oppimiskäsitys etenee GMP-tekniikalla ja edustaa operatiivista toimintaa, saattaa tietysti olla armeijan vaikutuksesta joitain taktisia vetoja siinä välissä.

Lähde Pakattu aika – Kiireen imusta hallittuun hidasteluun, Juha T. Hakala, Gummerus 2010

5.12.2024

MERKITTÄVÄ LAPSUS

Ihminen ei pysty täysin virheettömään työhön, minulle on usein työstämisen alkuvaiheessa käynyt niin, että huoellisuuspyrkimyksestä huolimatta kehiöön on livahtanut jokin lapsus.

Tässä tapauksessa tuo lapsus oli omaksumisen eli ohjaamisen osiossa, ruuduissa 3B jja 4B joihin molempiin oli kopioitunut oppimisprosessin nimike 6. kotityöt, harjoittelu. 3B osiossa tulisi olla 4. Intressi, mikä viitannee motivoitumiseen, koska aihe kiinnoostaa ja siksi valinta on osunut tiettyyn oppiaineeseen. Monet keskeytykset johtunevat motivaation puutteesta, kun ei kiinnostakaan. Virhe systeemissä kertautuu jatkossa, ja jos liian pitkälle päästään virheen kanssa, niin korjammisessa ja virheen etsimisessä on aika työ. Merkittävä lapsus kohdistaa siis oppimisprosessissa katseen yksilön motivaatioon, niin opettajan kuin oppilaankin. Hyvä olisi selittää, miksi jotain opetetaan tai mitä se hyödyttää, mitä merkitystä optitavalla on kokonaisuutena ottaen.

Keskusfunktioksi tulee tällainen kuvio.

Tästä voidaan haltutaessa muuntaa perusmeemikaava, ja mahdollisesti myös laajennettu meemikaava leikitellen O-alkuisilla sanoilla. Onni on osata, osaamisella on käyttöä nyt ja tulevaisuudessa, tekoälyä hyödyntäen tai ilman. Kiusaus käyttää tekoälyä sen helppouden vuoksi on varmasti monelle tulevaisuudessa suuri. Hyväksytäänkö tai joudutaanko jatkossa hyväksymään tekoälyavusteiset opinnäytteet? Olettaisin että kyllä, mutta missä kulkee raja sallitun avusteisen ja täysavusteisen välillä? Joka tapauksessa tämä saattaa asettaa sekä opetukselle että oppimiselle uusia ja suuria haasteita. Miten testataan, että oppilas on ymmärtänyt? Onko palattava entisaikain humanistiseen tenttimisen tapaan ja suulliseen kuulusteluun? Eli osin tehosteisuus tuottaa takapakkia, miten sen nyt ottaa. Nyrjähtääkö ajattelun taito sijoiltaan? Miksi vaivautua, kun kone tietää sen paremmin ja laajemmin? Strateginen näkökulma oppimiselle lienee oivaltamisen taito, täytyy tajuta mistä on kyse.

Näin on saatu aihioitua viisiöt.

Viisiöt voivat odottaa, mutta sitä ennen voi saada jonkinlaisen käsityksen uuden aihion kehittelystä ajan saatossa. Tutkimusote on pompehtivaa, erilaisia ideoita samanaikaisesti työstävää, mutta omalla sekavalla tavallaan systemaattista. Alla olevan perusteella Hannu Linturi ohjaajan roolissaan päätyi suosittelemaan meemien tutkimusotteeksi meemipleksi (meemikompleksia).

Laatikkonainen pdf

Korpusmaisuus eDelfoi pohdinta

11.12.2024
VIISIÖINTI

Testinä ja/tai tulkintakehikkona voi käyttää saadusta metasanoista tehdyllä meemikaavalla. Ettei menisi pelkäksi arvaukseksi proseduurissa välivaiheena kannattaa tehdä trizologinen kuvio, eli jonkinlainen älykkyystesti tyyliin – mikä ei kuulu sarjaan? Päivän hype koskee oppivaisia koneita eli tekoälyä. Konetta opetetaan eli ohjeistetaan. Yllä esitetyssä kehikossa on kolmen sarja, jossa oppiminen sisältää opiskelun ja opetuksen (oppilaan ja opettajan).

Näin trizologinen kuvio sisältää kolme tunnistettua tekijää, mutta käsite tai terminologia ei kuulu samaan tasoon. Asetelma tulee kiepauttaa ympäri.

Toisessa vaiheessa saatuun kuvioon lisätään viides tekijä keskelle venyttämällä z-janaa, sen jälkeen kun neljäs sarjaan sopiva tekijä on nimetty. Kaikki oppiminen ei ole tietoista eikä tahdonvaltaista. Sekä tieteeseen että uskomuksiin liittyy ennakkoluuloja ja muista tajuntaan iskostuneita doktriineita. Oppiminen voi oll passiivista omaksumista tai tavoitteellista aktiivista toimintaa. Uskomukset liittyvät likeisesti opiskeluun ja oppimiseen sen mukaan, mitä opettaja tai opiskelija uskoo itsestään ja toisista ja millainen arvomaailma hänellä on. Kone ehkä voi oppia oppimaan, mutta osaako se arvottaa? Ja jos, millaisentai kenen arvomaailman se omaksuu?

Viisiötä varten tarvitaan viides tekijä, ja etsitään kulmajanalle oppimisen ja ohjaustoiminnan välimailta tekijä, joka on jossain suhteessa alkuperäiseen viisiösapluunaan. Hypoteesina fokustekijäksi on opiskeltava ala tai aine. Muistettakoon, että alkuoletus pphjautui käsitteiden omaksumiseen. Jokaisella ammattialalla on oma kielensä ja terminsä. Alalla vakiintuneiden termien ynmmrätäminen ja käyttö ovat osa oppimisprosessia ja tiedon omaksumista.

Näin on saatu peruskolmiosta meemikaavan osat, ja kuvio on muunnettavissa. Kannattaa muistaa, että peruskolmiossa TOP on työkaluna tool) tai keinona opetusmetodit. Joten taas kiepautetaan. Oppiminen on tavoitteellista toimintaa, semeemi tässä tapauksessa ja se sisältää vastaparitoiminnot opetus/opettaja ja opiskeli/oppilas vuorovaikutuksen. Eri tieteen, taiteen tai taidon alat ovat moninaiset, joten oppiaine/ala muodstaa transfeemin. Lopuksi jää se mitä voi pitää mytosemanttisena eli ohjaus, johon olen rinnatanut myös indoktrinaation, koska arvot usein opitaan perinteisten tarinoiden ja uskomusten mukaan. Tieteessäkin on traditionsa.

Mikäli tahdotaan ja tarpeen, niin meemikaavaa voi laajentaa taustatekijöillä, strategeemillä ja futureemilla. Toisin sanoen suunnitelmalla, jolla tulevaan osaamiseen tähdätään. Joten vielä kerran. Strategeemiksi valikoituu opintojen alussa tehtävä opintosuunnitelma, esim. HOPS, jossa asetetaan tavoite ja välietapit sekä määritetään lähtötaso. Prosessin lopuksi suoritetaan arviointi, miten hyvin asia on opittu. Indoktrinaatiossa ei ole kyse osaamistasosta, pikemminkin omaksumisesta.

Viitoke muodostelmasta saadaan, kun seitsemään perustekijään lisätään osatekijöiden vuorovaikutussuhteet. Oppiminen eri aloilla vaihtelee ja indoktrinaatio syöttää lapseen arvoja ja uskomuksia kasvuympäristön mukaan. Rakennettaessa vuorovaikutussuhteiden verkkoa, on jossain määrin käytettävä valistunutta arvausta. Esimerkiksi telosten välinen vuorovaikutus voitaisiin ajatella prosessijanaksi, kun taas opetuksen ja opintosuunnitelman välinen vuorovaikutus kulminoituu lukusuunnitelmaan ja/tai opinto-ohjelmaan. Opetus viime kädessä ohjaa oikeaan suuntaan osaamistavoitteen kannalta.
Oppimiskäsitysten tarkastelu toimii avaimena analogialle myyttisten olentojen ja uskomusolentjen rinnastukselle. Sikäli kuin toimii.

Uskomuslajit:
A KOHTALOON LIITTYVÄ / ML XIV
B KUMMITTELUUN LIITTYVÄ / ML VI
C VAINAJIIN LIITTYVÄT / ML II
H VARALLISUUTEEN LIITTYVÄT / ML IX
E PAHOLAISEEN LIITTYVÄ / ML III
F TAPOIHIN LIITTYVÄT / ML VII
G KULTTUURIIN LIITTYVÄT / ML I
H VARALLISUUTEEN LIITTYVÄT / ML IX
K METSÄNHALTIJAAN LIITTYVÄT / ML VIII
L VEDENHALTIJAAN LIITTYVÄT / ML XIII
M MENNINKÄISIIN LIITTYVÄT / ML XI
N JÄTTILÄISIIN LIITTYVÄT / ML X
O TAIKUUTEEN LIITTYVÄT / ML IV
P KALLEUKSIIN LIITTYVÄT P / ML XV
Q TAUTEIHIN LIITTYVÄT / ML V
R ELÄIMIIN LIITTYVÄT R / ML XII

Olen aiempina vuosina tehnyt ajatuskokeita nimilisojen ryhmittelystä joukkoihin. Alla kaksi esimerkkiä.

Esimerkki 1 Vuonna 2019 laadittu ajatuskoe sekalaisista suomalaisista myyttinimistä, jotka olen kategorisoinut omalla tavallani ja rinnastanut luokitukset Yval Noel Hararin käsiteavaruuteen. Tässäkin ensimmäisenä korostuu käsite. Rinnastuksena olevan etu- ja lempinimet käsiteanalogiana korjaisin kutsuma- ja köllinimiksi. Suku- ja paikan nimet ovat osoittautuneet topoksiksi ja eponyymeiksi myyttitulkinnoissa. Kiinnostavin aihesarja on tietenkin jo unohtuneet myytti- ja uskomushahmot.

Esimerkki 2.
Vuonna 2019 olen tehnyt sovelluskokeen korpusmaisuuden analogioina, prosessissa on tehty viitoke perinnelajiluokituksen ja papua-guinealaisten myyttien rinnastuksena. Korpusmaisuudella tarkoitan tekstien jäsentymistä elimelliseen tapaan tekstikorpuksissa, joista esimerkit olen ottanut mm. papua-guinealaisista myyteistä ja suomalaisista kansanrunoista.

Esimerkki 3. Harari-jako muodostettuna kolmeksi käsitemaailmaksi.

Esimerkki 4. Pohdittu työnä nimeämisen taidon merkitystä sovelluksena LVI-suunnitteluun.

Nimeämisen taito pdf

Hyvää Joulua, ehkä ensi vuonna paljastuu mihin tämä kaikki johtaa. Kerran vertasin koosteeni massaa muihin tutkijoihin. Osoittautui tehokkuus, listani edustivat kymmenkertaista määrää myyttihahmoja. Toki moni nimi osoittautui toisintonimeksi, vaan mikä oli kuka, siinä vaikeus. Tulkintaa vaikeuttaa se, ettei monista unohtuneista nimistä ole yhtikäs mitään kontekstietoa jäljellä, ei edes tiedon murusta.

Sana on vapaa